Koronapandemia pidensi etenkin nuorten odotusaikoja kiireettömiin leikkauksiin vuonna 2020.

Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kiireettömien leikkausten määrää ja odotusaikoja ikäryhmittäin COVID-19-pandemian aikana Suomessa.

Kaikkiaan 88 716 leikkausta käsittävä tutkimusaineisto kerättiin kolmesta suomalaisesta sairaalasta vuosina 2017–2020. Tutkimusta johti ortopedian ja traumatologian professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.

Kiireettömiä leikkauksia lykättiin Suomessa maaliskuussa 2020 alkaneen koronasulun aikana. Kun koronasulku kesäkuussa 2020 päättyi, leikkaukset aloitettiin uudelleen.

Toisen korona-aallon alettua syyskuussa 2020 leikkauksia ei juuri peruttu ja aiemmin siirrettyjen leikkauksien sumaa ryhdyttiin purkamaan.

”Leikkaukset jouduttiin silloin priorisoimaan niin, että kiireellisimmät potilaat hoidettiin ensin. Tällöin heräsi huoli siitä, että priorisointi on johtanut potilaiden iästä riippuvaan epätasa-arvoon ja että vanhin väestönosa on kärsinyt siitä eniten”, Mattila kertoo tiedotteessa.

”Leikkaussumaa ryhdyttiin purkamaan vanhemmista potilaista. Se johti kuitenkin odotusten vastaisesti erityisesti alle 18-vuotiaiden potilaiden odotusaikojen pitenemiseen”, Mattila sanoo.

Eroja ikäryhmittäin

Leikkausmäärä ja odotusajat vuonna 2020 tutkittiin ikäryhmittäin – alle 18-vuotiaat, 18-49-vuotiaat, 50-69-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat – ja vertailukohteena käytettiin vuosia 2017–2019.

Ensimmäinen COVID-19-aalto vähensi etenkin alle 18-vuotiaiden leikkauksia. Ensimmäisen aallon jälkeen 50-69-vuotiaiden leikkausmäärä kasvoi 22 prosenttia ja yli 70-vuotiaiden leikkausmäärä 29 prosenttia.

Alle 18-vuotiaiden leikkausmäärä vuonna 2020 oli 15 prosenttia alempi.

Alle 18-vuotiaiden odotusaika oli keskimäärin 43 prosenttia pitempi kesäkuusta 2020 joulukuuhun 2020, kun sitä verrattiin vuosiin 2017-2019.

18-49-vuotiaiden, 50-69-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden odotusaika piteni toukokuussa 2020, mutta palasi normaalitasolle syksyllä 2020.