Husin henkilökunnan psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt työtehtävistä riippumatta. Koronapotilaita hoitaneet ovat muita kuormittuneempia. Asiasta tiedottaa sairaanhoitopiiri.

Henkilöstön hyvinvointia seurataan Husissa meneillään olevassa, koko henkilöstöä koskevassa koronapandemian ajan hyvinvointitutkimuksessa, joka kestää kaksi vuotta.

Sen avulla seurataan henkilökunnan yleisen psyykkisen kuormituksen lisäksi uniongelmia, psyykkistä traumatisoitumista sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Tutkimuksessa on mukana Husin hoitohenkilöstön ja lääkärien lisäksi esimiestehtävissä, hallinnossa ja tukitoimissa työskenteleviä.

Seurantatutkimuksen sähköinen kysely sisältää muutaman avoimen kysymyksen työstä, muutoksista työssä pandemian vuoksi, koronapandemiaan liittyvistä mahdollisesti traumaattisista tapahtumista sekä itsearviointikysymyksiä koronapandemian vaikutuksista esimerkiksi unettomuuteen ja mielialaan. Vastausten kanssa tarkasteltiin rinnakkain koronatapausten ilmaantuvuutta Husin alueella.

Kyselyn puolen vuoden seurannan analyysi on vastikään julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa.

Ensimmäinen sähköinen tutkimuskysely lähetettiin Husin henkilöstölle kesäkuussa 2020. Heistä tutkimukseen osallistui 19 prosenttia eli lähes 5 000 työntekijää. Vastaajista 62 prosenttia oli hoitohenkilöstöä ja 9 prosenttia lääkäreitä.

Kyselyn ensimmäiset tulokset julkaistiin vuoden 2020 lopulla. Niistä ilmeni, että ensilinjan työntekijät raportoivat psyykkisesti traumatisoivia pandemiaan liittyviä tapahtumia lähes kaksi kertaa useammin kuin muut työntekijät, kaikista vastaajista niistä raportoi 28 prosenttia.

Tapahtumia raportoineista noin viidenneksellä oli traumaperäiseen stressihäiriöön viittaavia oireita. Pandemiaan liittyvät kuormituskokemukset selittivät psyykkistä kuormittuneisuutta.

Juuri julkaistusta puolen vuoden seurannasta puolestaan selvisi, että psyykkisen kuormittuneisuuden lisäksi eriasteinen unettomuus vaihteli Husin henkilökunnalla Uudenmaan koronatapausten ilmaantuvuuden mukaan. Herkkyys sekä unihäiriöille että kuormittuneisuudelle on yksilöllistä. Yksilölliset tekijät selittivätkin merkittävän osan psyykkisestä oireilusta, joka puolestaan vaikuttaa työtehtävistä palautumiseen. Henkilökunnan ikä tai sukupuoli eivät puolen vuoden seurannassa liittyneet psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

– Uni on hyvä hyvinvoinnin mittari. Kaikille on tärkeä nukkua tarpeeksi ja pitää yhteyttä läheisiin, vaikka etänä, sekä muistaa terveelliset elintavat. Ne tukevat mielen joustavuutta stressitilanteissa, sanoo vs. osastonylilääkäri Tanja Laukkala tiedotteessa.

– Poikkeusaikaa on kestänyt pitkään, joten mikäli on epävarma omasta jaksamisestaan ja nukkuu huonosti, kannattaa hakea tukea, jota on myös tarjolla. Erityisesti ensilinjan työntekijät ja toisiin työtehtäviin siirtyneet voivat olla kovilla. Samoilla vastaajilla olikin oireilua monella eri oirealueella, Laukkala kertoo.

Moniammatillinen tutkimus jatkuu Husin Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linjan ja Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen koordinoimana vuoden 2021 loppuun asti.