Koronaviruksen määrää jätevesissä seurataan Suomessa aktiivisesti, ja tällä viikolla seuranta laajeni kuudelle uudelle paikkakunnille. Mukaan tulivat uusina kohteina Kuopio, Vaasa, Pori, Joensuu, Kouvola ja Hämeenlinna.

Laajennus on kiinnostava, sillä vastikään kesäkuun alussa seurantaa päinvastoin kutistettiin. Aiemman 28 paikkakunnan sijasta tuolloin siirryttiin seuraamaan koronaviruksen geeniperimän määrää jätevedenpuhdistamoilla vain Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Lisäksi testataan vuoroviikoin Lappeenrannan ja Rovaniemen jätevedet.

Tässä noudatettiin Euroopan komission suositusta keskittää seuranta paikkakunnille, joiden viemäriverkostoon kuuluu yli 150000 asukasta.

Miksi koronaviruksen jäteveden seurantaa nyt siis laajennetaan?

"Se liittyy pitkälti sekä huonontuneeseen koronatilanteeseen että rokotekattavuuden laajenemiseen. Alueellinen tieto koronatilanteen väestötason muutoksista on tarpeen varautumisen kannalta”, tutkija Anna-Maria Hokajärvi THL:n Asiantuntijamikrobiologiayksiköstä.

Koronatartunnan saaneiden tiedetään erittävän virusta ulosteisiinsa jo ennen oireiden ilmaantumista. Viruksen seulominen jätevedestä voikin antaa paikkakunnalle ennakkovaroituksen tartuntatilanteen äkillisestä heikkenemisestä tai paranemisesta, vaikka muutosta ei vielä yksilöiden koronatesteissä havaittaisi.

"Jos jätevesipuolella tulee esiin koronavirusten määrissä alueellisia ryöpsähdyksiä, niin tilanteen muutokseen pystytään kliinisellä puolella varautumaan. Paikallinen terveysviranomainen voi myös reagoida ja lisätä tiedottamista tai asettaa omien valtuuksiensa puitteissa esimerkiksi maskinkäyttösuosituksia”, Hokajärvi sanoo.

Jätevesiseuranta voi paljastaa myös oireettomien koronatartuntojen määrän lisääntymisen, joka ei näy koronatestien määrässä.

Kuten tiedossa on, täyden koronarokotusten sarjan saaneilla vakavan taudin saamisen riski vähenee, mutta he voivat yhä saada tartunnan ja levittää taudin lievästä muodosta huolimatta virusta eteenpäin. Rokotuskattavuuden parantuessa liikkeellä voi olla entistä enemmän oireettomia koronatartunnan levittäjiä.

Liikkeellä voi olla entistä enemmän oireettomia koronatartunnan levittäjiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamassa jätevesiseurannassa julkaistaan THL:n nettisivuilla viikon tilanneraportti aina perjantaisin klo 12.

Uusimmassa raportissa ei ole vielä kahden viikon vertailujaksoa vastikään mukaan liitettyjen kaupunkien tuloksiin, mutta raportti sisältää positiivisen uutisen. Koronan geeniperimän määrä jätevedessä on neljällä paikkakunnalla lupaavasti vähenemässä.

Jos verrataan 8.-9. elokuuta tehtyä mittausta tuoreimpaan 15.-17. elokuuta tehtyyn mittaukseen, niin koronapitoisuudet ovat pienentyneet jätevesissä Espoon Suomenojalla, Helsingin Viikinmäellä, Tampereen Viinikanlahdella ja Turun Kakolamäellä.

Kasvua koronan geeniperimän määrässä sen sijaan havaittiin Jyväskylässä ja Oulussa.

Koronavirusta erittyy ulosteisiin lähes kolmen viikon ajan tartunnasta, vaikka oireilu olisi ohi. Mistä se kertoo?

"Kyllähän se tarkoittaa, että ihminen voi ehkä levittää tautia eteenpäin. Juuri siksi karanteenilla on tietty aikaraja.”

Voisiko ulosteen koronavirusjäämistä saada mittarin sille, onko henkilö vielä vaarassa tartuttaa koronaa muihin?

”Periaatteessa kyllä, mutta tällä hetkellä käytössämme olevat menetelmät eivät kerro, onko jätevesistä eritettävä koronavirus elinkykyinen tai tartuttava. Ja putsareilta tekemämme seuranta ei kerro mitään yksilöistä vaan väestötason tilanteesta”, Hokajärvi sanoo.