Euroopan unioni ja Australia ovat saaneet yli sata Maailman terveysjärjestön (WHO) jäsenmaata aloitteensa taakse vaatimaan, että WHO:n toimista koronapandemian ehkäisyssä teetetään riippumaton kansainvälinen selvitys.

Selvityksen teettäminen on ollut asialistalla maanantaina WHO:n yleiskokouksessa, joka järjestetään koronatyyliin etänä.

BBC:n mukaan selvitystä vaativassa aloiteluonnoksessa on allekirjoittajina 116 jäsenmaata. Aloite vaatii edetäkseen taakseen kaksi kolmasosaa WHO:n 194 jäsenmaasta.

Kysymykset siitä, kuinka koronavirus pääsi leviämään pandemiaksi, kohdistuvat WHO:n lisäksi Kiinaan, vaikka Kiinaa tai edes viruksen alkupisteeksi uskottua Wuhanin kaupunkia ei mainita aloitteessa nimeltä.

EU:n edustajan Virginie Battu-Henrikssonin mukaan selvitykseen liittyy useita perustavanlaatuisia avoimia kysymyksiä.

– Miten tämä pandemia levisi? Millainen epidemiologia on sen takana? Kaikki tämä on ehdottoman ratkaisevaa, kun joskus otamme vastaan uuden, samankaltaisen pandemian, hän sanoo.

– Uusi infektiotauti voi ilmaantua minä hetkenä hyvänsä, ja meidän täytyy kyetä reagoimaan nopeammin ja tehokkaammin, Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in sanoi vaatien WHO:lle laajempia valtuuksia saada tietoa valtioilta.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus totesi avauspuheenvuorossaan, että selvitys tulee käynnistää ”ensimmäisen tilaisuuden tullen”.

Suomessa kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen korostaa tiedotteessaan SARS-CoV-2 -koronaviruksen alkuperän selvittämistä ja Kiinan toiminnan epäkohtia.

– Läpi pandemian on paljastunut yksityiskohtia, jotka asettavat Kiinan julkisuuteen kertomat tiedot kyseenalaisiksi. Tiedämme jo nyt, että Kiina salaili epidemiaansa aivan liian pitkään, millä oli suuri vaikutus siihen, että virus pääsi leviämään maailmalla. Näistä syistä on tärkeää, että viruksen alkuperä selvitetään mahdollisimman kattavasti ja riippumattomien asiantuntijoiden toimesta, Virkkunen sanoo tiedotteessa.

Virkkunen kertoo, että EU:n vireille laittamassa aloitteessa vaaditaan viruksen alkuperän riippumatonta, itsenäistä ja kattavaa selvittämistä samoin kuin WHO:n kriisitoimien kokonaisvaltaista arviota.

Virkkusen mukaan Kiina ”yrittää välttää vastuutaan sekä disinformaation että diplomatian keinoin”.

– Sen seurauksena Wuhania ei edes mainita aloitteessa viruksen alkulähteenä ja monen käsitys siitä, miten Kiina on kriisissä toiminut, on päässyt hämärtymään, meppi katsoo.

Virkkusen mukaan ”sovitteleva lähestymistapa on kuitenkin perusteltu, sillä tärkeää olisi, että Yhdysvallat ja Kiina saataisiin asettumaan aloitteen taakse”.

– Nykyisestä tilanteesta pitää kerätä kaikki se oppi, joka otettavissa on. Lisäksi luottamuksen rakentaminen globaalisti edellyttää, että avoimiin kysymyksiin saadaan luotettavia vastauksia. On hyvä, että EU on ottanut tämän varmistamisessa johtavan roolin myös globaalisti, Virkkunen kehuu.

Virkkusen mukaan keskustelua on jatkossa käytävä myös WHO:n roolin vahvistamisesta.

– Järjestöä on kritisoitu kriisinhoidosta ja virheistä oppiminen on tärkeää, mutta suurin virhe kaikista on ollut se, kuinka heikolle rahoitukselle ja mandaatille WHO on jätetty. Pandemiakriisi osoittaa, että WHO:lle on lisättävä sekä toimivaltaa että rahoitusta, jotta globaali koordinaatio on tulevien terveysuhkien edessä tehokkaampaa.

Kiina reagoi raivokkaasti, kun Australia alun perin esitti selvitystä viruksen alkuperästä.

Maanantain kokouksessa Kiinan presidentti Xi Jinping puolusti Kiinan reaktiota epidemiaan mutta totesi, että selvitys voidaan teettää kunhan virus on hallinnassa. Presidentin mukaan Kiina on toiminut ”avoimesti ja läpinäkyvästi”.