Koronapandemian aikana on syntynyt muiden sairauksien hoitovajetta ja nyt pohditaan keinoja ratkaista tilannetta, totesi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila Alma Median toimittajien haastattelussa eilen torstaina.

– Perusterveydenhuoltoon tarvitaan 250–300 miljoonaa euroa lisärahoitusta, erikoissairaanhoitoon 350–400 miljoonaa euroa ja sosiaalihuoltoon 300 miljoonaa euroa. Syntyneen hoitovajeen paikkaamiseen tarvittava potti on siis noin miljardi euroa, Varhila totesi.

Sanna Marinin (sd) hallitus käsittelee miljardivajetta budjettineuvottelujen yhteydessä. Yksi vaihtoehto on, että osa vaadittavasta lisärahoituksesta saataisiin EU:n elvytysrahastosta.

Hallitus joutuu samassa yhteydessä myös harkitsemaan, pidennetäänkö erikoissairaanhoidon hoitotakuuta.

Lain mukaan hoitoon pitää päästä erikoissairaanhoidon kiireettömässä hoidossa kuuden kuukauden kuluessa, ja koronan vuoksi hoitoonpääsyn ajat saattavat ylittyä. Tavallisissa oloissa sairaanhoitopiirit saisivat aikarajojen rikkomisesta sakkomaksuja.

Sosiaali- ja terveysministeriö on selvitellyt hoitojen peruuntumisen syitä.

Hieman yllättäen jopa kolmasosa potilaista perui keväällä toimenpiteeseen varatun ajan itse. Kaksi kolmasosaa peruutuksista tuli hoidon järjestäjiltä eli sairaanhoitopiireiltä ja kuntayhtymiltä.

– Potilaiden omat peruutukset saattoivat johtua koronan aiheuttamista peloista. Osa sairauksista kuitenkin vaatii hoitoihin nopean lähdön, jotta ne onnistuisivat. Ei siis kannata jäädä turhaan odottelemaan, Varhila muistuttaa.

Ministeriö on valmistellut suunnitelman, jonka avulla hoitovaje voitaisiin purkaa. Tämä vaatii julkisen terveydenhuollon lisäksi myös terveysyritysten apua.

Purku saattaa kestää jopa pari vuotta.

– Olemme kannustaneet kuntia ja sairaanhoitopiirejä solmimaan ajoissa puitesopimuksia ostopalveluista ja maksusitoumuksista yritysten kanssa. Puitesopimukset pitää kilpailuttaa, mikä vie aikansa. Kun valmiuslait eivät ole enää voimassa, ei suorahankintoja voi käyttää, Varhila toteaa.

Kansliapäällikön mielestä hoitoonpääsyn aikoja ei pitäisi pidentää, mutta tämä on poliittinen päätös ja hallituksen käsissä.

– Olen itse sitä mieltä, ettei hoitotakuun aikaa pitäisi koronan vuoksi pidentää. Ennen koronaahan käytiin keskustelua, että kuuden kuukauden hoitotakuu on liian pitkä ja kaksi tai kolme kuukautta olisi sopivampi, Varhila muistuttaa.

Perustason palveluissa hoitoonpääsyn tavoite on seitsemän vuorokautta.

Hallitus linjaa myös tartuntatautilakiin tarvittavia muutoksia.

Niiden perusteella voitaisiin säännellä nykyistä nopeammin esimerkiksi ravintoloiden asiakasmääriä ja aukioloja, jos koronatilanne pahenee.

Lakiluonnos lähtenee lausuntokierrokselle jo ensi viikolla. Lausuntoihin varattaisiin aikaa vain 2–3 viikkoa, jolloin eduskunta saisi tartuntatautilain muutokset hyväksyttäväkseen heti kun se syyskuussa palaa työhönsä.

Lue lisää: