Koronaviruksen aiheuttamaa huippua vielä odotetaan Suomessa, mutta moni kysyy jo, mitä kriisistä voimme oppia ja mitä asioita tulevaisuudessa on kehitettävä ja korjattava. Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti korostaa lääkehuollon olevan keskeistä terveydenhuollossa ja kansalaisten terveyttä koskevassa kriisissä.

– Toisaalta tilanne on nostanut esille myös sen, miten tärkeää on lääketutkimus ja uusien hoitojen kehittäminen.

Lauslahden mukaan lääkehuollon lainsäädännön kehittämisessä on kymmenen vuoden vaje.

– Toivottavasti kriisin myötä ymmärretään, että kehittämisvaje on kurottava kiinni ja kehitettävä lääkehuoltoa vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeita varten. Lääkehoidot kehittyvät vauhdilla, mutta järjestelmämme pysyy paikallaan.

– Niin ikään ministeriössä on varmistettava pykäliä valmistelevat lainsäädäntöresurssit kuntoon, Lauslahti sanoo.

Kriisi on nostanut esille maamme huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kriittisten tuoteryhmien osalta.

– Lääkkeiden osalta omavaraisuutemme on alhainen, ja se on myös yksi syy, miksi päättäjien tulee pidemmällä tähtäimellä houkutella ja kannustaa lääketeollisuutta Suomeen.

Lauslahden mukaan aikaikkuna tälle olisi nyt auki.

– Kriisin jälkeisessä ajassa on erityisen tärkeää panostaa aloihin, joista on löydettävissä talouskasvua. Esimerkiksi EU on linjannut, että lääketeollisuutta halutaan saada palautettua Eurooppaan. Usein on vain niin, että kriisin jälkeisessä ajassa eri toimijat läpivalaisevat tuotantoketjujaan, jolloin se avaa mahdollisuuden ketterille ja nopeille valtioille lähteä tarjoamaan sijoittamisvaihtoehdoksi omaa maataan.

Lääkehoidot kehittyvät vauhdilla, mutta järjestelmämme pysyy paikallaan.

Lääketeollisuuden tuore kysely kertoo, että Suomi kiinnostaa investointimaana. Vuonna 2019 lääketeollisuuden yritykset arvioivat Suomeen tehtävät vuosittaiset investoinnit jopa 100 miljoonaa suuremmiksi kuin edellisvuonna. Aiemmin arvio on ollut noin 20–30 miljoonaa euroa vuodessa, kun vuonna 2019 kahden vuoden arvio oli noin 200 miljoonaa.

– Lääketeollisuutta kannattaa houkutella Suomeen. Tavoitteeksi tulee ottaa Suomen merkityksen kasvattaminen lääketeollisuuden tuotanto- ja tutkimusmaana tulevien vuosien aikana.

Suomi on lääketeollisuuden kannalta myös turvallinen ympäristö.

– Nopeasti on listattavissa maamme kilpailukykytekijöitä, kuten korkea osaamistaso, luotettava ja vakaa toimintaympäristö, kilpailukykyinen yhteistyöverotus, hyvä brändikuva ja monissa globaaleissa kilpailukykymittareissa olemme kärkeä, Lauslahti muistuttaa.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa 2020.

Lue lisää aiheesta:

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.