Epidemian kasvu näkyy nyt ympäri Eurooppaa, kertoo johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiedotustilaisuudessa.

Espanja, Ranska, Britannia ja jossain määrin Italia ovat kasvaneet koronaluvuiltaan voimakkaasti ylittäen selvästi keväisen tapausmäärän, johon vaikuttaa myös testaamisen lisääminen, Salminen kertoo. Tämän lisäksi kasvua nähdään myös maissa, joissa keväällä korona ei päässyt niinkään leviämään.

Esimerkiksi Tshekin tilanne on nyt huonontunut nopeasti.

– Siellä on erittäin voimakas kasvu tapauksissa tapahtunut.

Belgian tilanne ei näytä kovinkaan hyvältä, myös Saksassa on takaiskuja, Salminen kertoo.

Tapauskuolleisuus on kuitenkin yleisesti laskenut selvästi keväästä Salmisen mukaan. Se johtuu pääasiassa siitä, että myös lievät tapaukset löydetään tehokkaammin.

Lähes 44 miljoonaa on varmistetusti saanut koronatartunnan maailmassa, mutta todennäköisesti todellinen luku on Salmisen mukaan tätä korkeampi.

Suomessa oli hyvinkin nopea kasvu viime kuun alusta lähtien ja oli ”oikeasti pelko siitä”, että nyt ollaan samalla tiellä, joka nähtiin muualla Euroopassa. Hyvä uutinen on se, että ”tämä on ainakin tällä hetkellä taittunut”.

– Suomalaiset taas ovat onnistuneet siinä työssä, joka on kaikkein tärkeintä tässä. Etäisyyksien pitäminen, hygieniasta huolehtiminen. Uutena asiana myös maskinkäyttö.

Suomessa on todettu hiukan alle 200 uutta koronatartuntaa. Kyseinen luku on Salmisen mukaan ollut viime aikoina stabiili, ehkä vähän laskevakin.

Salmisen mukaan on toiveita siitä, että huipun katkeaminen tällä hetkellä on todellista. Hän huomauttaa, että seuranta-aika on lyhyt, eikä tarkoita, että nykytilanne on pysyvä. Hän korostaa, että suosituksia ja rajoituksia on tärkeä noudattaa.

– Nyt kannattaa jatkaa toimia, joita on eri alueilla tehty, jotta tilanne pystytään säilyttämään hyvänä.

Kiihtymisvaiheessa ovat sairaanhoitopiireistä nyt Hus, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, kun Vaasan sairaanhoitopiiri on leviämisvaiheessa. Muut 15 sairaanhoitopiiriä ovat perustasolla.

Kasvu, joka näytti uhkaavalta Hus-alueella, näyttää tasaantuneen ja jopa vähän laskeneen, Salminen kertoo. Ahvenanmaa ei virallisesti ole kiihtymisvaiheessa THL:n näkökulmasta, vaikka Ahvenanmaa itse määritteli itseään jo kiihtymisvaiheeseen.

STM:n mukaan viikoittainen seuranta osoittaa, että epidemiatilanteen kasvu voi nopeastikin rauhoittua, kun alueellisia ja paikallisia suosituksia ja rajoituksia otetaan käyttöön ja tartunnanjäljityksessä onnistutaan hyvin. Myös Helsingin ja Uudenmaan alueella tartunnanjäljitystyö on sujuvoitunut siten, että epäselviksi jäi enää alle puolet kaikista alueen tartunnoista.

Verrattuna edelliseen viikkoon viikolla 43 yhä useamman tapauksen tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Uusien tartuntojen tartunnanlähde on jäänyt epäselväksi koko maassa noin 35–40 prosentissa tartunnoista. Tartunnoista, joista tartunnanlähde saatiin selville, 60 prosenttia tapahtui perhepiirissä ja 15 prosenttia yksityiselämän sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi ystävien tapaamisissa, yksityistilaisuuksissa ja juhlissa.

Harrastuksiin liittyvien tartuntojen osuus oli noin 10 prosenttia, samoin kuin työpaikalla tapahtuneiden osuus. Oppilaitos tai päiväkoti yhdistettiin tartunnanlähteeksi vain pienessä osassa tartuntoja. Viikolla 43 suoraan ravintoloihin liittyviä tartuntoja raportoitiin aiempaa selvästi vähemmän.

Viikolla 43 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1 221 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla niitä oli 1 257. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 22 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edeltävällä viikolla se oli 22,7. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,25-1,35.

Salminen kertoi tilanteesta sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n tilannekatsauksessa. Tiedotustilaisuudessa käsitellään tautitilannetta ja koronavirustilanteen epidemiologista arviota Suomessa. Lisäksi käydään läpi kansainvälistä epidemiatilannetta ja koronavirustestauksen ajankohtaisia asioita.