Lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2020 noin neljänneksen edellisestä vuodesta, arvioi toimijoiden valvonnasta vastaava johtaja Johanna Nystedt Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Varsinainen tilasto julkaistaan alkuvuodesta, mutta joulukuun 17. päivään mennessä Fimea oli vastaanottanut 2 039 saatavuushäiriöilmoitusta. Koko vuonna 2019 lääkeyritykset tekivät Fimealle 1 694 ilmoitusta saatavuushäiriöstä, ja vuonna 2018 määrä oli 1 213.

Nystedtin mukaan vuoden 2020 ilmoitusmäärän kasvun takana on koronapandemian ensimmäinen aalto. Esimerkiksi maaliskuussa parissa viikossa ilmoituksia tuli peräti 145 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Saatavuushäiriöilmoitusten määrän kasvu johtuu puhtaasti siitä, että kysyntä kasvoi merkittävästi ja hyvin äkillisesti ihmisten ryhtyessä hamstraamaan lääkkeitä. Jotkut ostivat reseptilääkkeitä jopa 1,5 vuoden tarpeisiin ilman Kela-korvausta, Nystedt sanoo.

Pahin hamstraus saatiin aisoihin valmiuslain avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti maaliskuussa rajoittaa myyntimääriä lääkkeiden riittävyyden ja jakeluketjun toimivuuden varmistamiseksi. Vaurioiden korjaamiseen meni Nystedtin mukaan kuitenkin monta kuukautta, mikä näkyi vuodentakaista suurempina häiriömäärinä vielä toukokuussakin.

– Kansalaiset ja valtiot voivat hamstrauksella aiheuttaa itse itselleen saatavuushäiriöitä, koska systeemi ei kestä noin äkillisiä ja suuria kysynnän muutoksia.

Pandemian alkuvaiheessa koronasulut, matkustusrajoitukset ja vientirajoitukset vaikuttivat lääkkeiden vientiin ja jakeluun. Keväällä esimerkiksi Intia rajoitti lääkevientiään.

– Suomi on riippuvainen tuonnista, ja lääketeollisuuden globaalius näkyi heti. Logistiikkaongelmat onneksi saatiin ratkaistua EU:ssa green lanes -ratkaisulla, joka priorisoi lääkekuljetukset.

Kesäkuusta asti saatavuushäiriöilmoitusten määrä on pysynyt Nystedtin mukaan likimain viime vuoden lukemissa, ja lääkkeiden saatavuus oli loppuvuonna normaali.

– Ilman hamstrauspiikkiä näyttäisi siltä, että saatavuushäiriöiden kasvutahti olisi taittunut. Lääketeollisuus on varmasti tehnyt kaikkensa häiriöiden vähentämiseksi. Keväällä lääketeollisuuden, viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyö toimi Suomessa hyvin, ja tilanne saatiin hoidettua.

Muihin vuosiin nähden vuonna 2020 saatavuudessa on korostunut Nystedtin mukaan teholääkkeiden riittävyys. Teholääkkeitä kuluu koronan vuoksi teho-osastoilla enemmän etenkin sellaisissa maissa, joissa koronapotilaita on ollut paljon. Suomessa tilanne on kuitenkin ollut teholääkkeiden osalta Nystedtin mukaan hyvä.

Muutoin saatavuushäiriöilmoitusten jakauma erilaisiin lääkkeisiin on ollut melko samankaltainen kuin viime vuonna. Ilmoitusten suurimmat ryhmät ovat olleet monta vuotta peräkkäin sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet ja hermostoihin vaikuttavat lääkkeet.

– Nyt näyttäisi, että vuonna 2020 hengityselinten sairauksien lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitusten määrä on kasvanut suhteellisesti eniten. Voi olla, että tässä on kytkös koronaan, Nystedt pohtii.