Vuodenvaihteessa perustettu sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findata myöntää huhtikuun alusta lähtien lupia yksittäisten henkilöiden aineistojen käyttöön.

Findata myöntää luvat sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen käyttöön silloin, kun tietoja yhdistellään usealta eri rekisterinpitäjältä tai ne ovat peräisin yksityisiltä palvelunjärjestäjiltä.

Tähän asti Findatasta on voinut hakea tilastotasoista aineistoa. Huhtikuusta alkaen samalta luukulta haetaan lupa myös yksittäisten henkilöiden tasolla olevien tietojen käyttöön.

– Tavoitteemme on, että Suomen kattavat rekisteriaineistot saadaan turvallisemmin ja sujuvammin hyötykäyttöön. Niiden avulla voidaan tutkia jälkikäteen esimerkiksi koronatartuntaan ja -kuolleisuuteen liittyviä riskitekijöitä sekä koronaepidemian vaikutuksia väestön muuhun sairastamiseen, mielenterveyteen ja elintapoihin, sanoo Findatan johtaja Johanna Seppänen tiedotteessa.

Findatasta voi hakea lupia muun muassa terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja sosiaalipalveluissa kerääntyvän datan toissijaiseen käyttöön.

Rekisteriaineistot mahdollistavat myös sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän toiminnan arvioinnin poikkeustilanteessa.

– Tutkimalla epidemiaa opimme kokemastamme ja saamme arvokasta tietoa tulevaisuutta varten, Seppänen jatkaa.

Aiemmin lupa tietojen käyttöön on pitänyt hakea erikseen kultakin rekisterinpitäjältä, eikä aineistojen toimittamiseen ole ollut yhdenmukaista käytäntöä. Findata vähentää hakemusbyrokratiaa ja parantaa aineistojen tietoturvaa. Lisäksi tietojen toimittamiselle on nyt lakisääteiset määräajat.

Findatalla ei itsellään ole aineistoja, vaan se kerää ja yhdistelee tiedot sosiaali- ja terveysalan toimijoilta ja viranomaisilta. Näitä ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirit, Kela, THL ja Digi- ja väestötietovirasto.

– Emme kerää tietoja suoraan kansalaisilta tai sote-palveluiden järjestäjiltä, vaan myönnämme lupia eri rekisterinpitäjien jo valmiiksi keräämiin tietoihin. Laissa määritellään myös tarkkaan se, mitä tietoja kauttamme voi saada, Seppänen sanoo.

Arkaluontoisia sosiaali- ja terveys­tietoja ei voi saada mihin tahansa. Hakijan tulee perustella tarve hakemalleen aineistolle laissa määriteltyjen käyttötarkoitusten mukaan, joita ovat muun muassa tutkimus, tilastointi ja viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävät.

– Emme luovuta tietoja päätöksentekoon, joten niitä ei siis voi saada esimerkiksi yksittäisten vakuutuspäätösten tai Kelan etuuspäätösten laatimista varten, Seppänen jatkaa.

Tietoja ei luovuteta myöskään markkinointiin tai yksilöllisten, kaupallisten palveluiden määrittelemiseen.

Samoja rekisteriaineistoja on hyödynnetty Suomessa toissijaisesti jo vuosikymmenten ajan. Findatan toimintaa ja aineistojen käyttöä nykyään määrittelevä toisiolaki on säädetty EU:n yleinen tietosuoja-asetus huomioiden. Toisiolaki tuli Suomessa voimaan viime toukokuussa.

Saamme arvokasta tietoa tulevaisuutta varten.