Koronavirusta vastaan kehitettyjen mRNA-rokotteiden osoittautuminen varsin tehokkaiksi ja turvallisiksi aiheuttavat ”pitkäkestoisia ja monumentaalisia muutoksia” kaikkeen rokotekehittämiseen, sanoi amerikkalainen kliinisen farmasian professori Mary Barna Bridgeman elokuussa Pharmacy Timesissa.

”mRNA-rokotteista saatu kokemus avaa aivan uusia hoidon ja ehkäisyn mahdollisuuksia terveysriskeihin, joita ei aikaisemmin ole voitu välttää”, hän arveli.

Tällainen toiveikkuus on nyt vahvaa mRNA-teknologian ympärillä. Siitä odotetaan gamechangeria sekä rokotteiden kehittämiseen että sairauksien immunologisiin hoitoihin. Toivelistalla on myös tilanne, jossa yhdellä rokotuksella hoidettaisiin samalla kertaa usean eri sairauden ehkäisy.

Koronarokotteiden kehittäminen osoitti, että mRNA-teknologialla rokotteita voidaan ehkä tehdä halvemmalla ja nopeammin kuin perinteisillä menetelmillä.

”En usko, että kukaan enää esittää minkään lääkeyhtiön hallitukselle kymmenvuotista kehittämisaikataulua uusille rokotteille”, Harvard Medical Schoolin rokotetutkimuksen johtaja Dan Barouch sanoi AAMC-sivustolla.

Mitä konkreettista asian ympärillä on jo tapahtunut?

Ihmiskokeisiin asti ovat ehtineen mRNA-teknologian testaaminen ainakin vesikauhua, influenssaa ja HIV:tä vastaan. Tutkimussuunnitelmia hiotaan myös malariaa, tuberkuloosia, hepatiitti B:tä ja kystistä fibroosia vastaan.

”mRNA-rokotetta voi käyttää melkein mitä tahansa taudinaiheuttajaa vastaan. Tarvitaan vain immuunivasteen stimuloiva tietyn proteiinin koodi. Mahdollisuudet ovat todellakin rajattomat”, Houstonin Methodist Research Centerin RNA-tutkimuksen johtaja John Cooke sanoi jo maaliskuussa AAMC-sivustolla (Association of American Medical Colleges)

Tartuntataudeilta suojautumisen lisäksi on mRNA-teknologia on iso positiivinen kysymysmerkki syövän hoidossa.

Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Juha Kononen nostaa esiin toiveen, että RNA-tekniikalla tehtäisiin myös syöpärokotteita.

”Myönteiset kokemukset ovat kiihdyttäneet syövänhoitoalalla ajatusta siitä. Tuloksia tulemme näkemään muutaman vuoden kuluttua, kun tutkimukset etenevät kliinisiin lääkekokeisiin”, hän sanoi maanantaina tiedotteessa.

Kiinnostava on myös visio yksilöllisistä syöpärokotteista.

”RNA-tekniikalla on suoraviivaisempaa ja nopeampaa luoda rokotteitta, jolloin olisi mahdollista luoda myös yksilöllisiä syöpärokotteita”, Kononen sanoo.

Syöpärokotetutkimus on paljossa velkaa koronaepidemialle, sillä pandemian aikana on laajamittaisesti ja hyvin tarkasti seurattu mRNA-rokotteiden mahdollisia sivuvaikutuksia.

”On esimerkiksi opittu, että käytettäessä adenovirusvektoria rokotteen luomisessa voi ilmetä joitain hyvin harvinaisia sivuvaikutuksia. Näitä ei olisi ikinä muuten syöpätutkimuksessa havaittu, mutta nyt ne osataan ottaa huomioon.”

Myös lääkepuolella koronapandemia on ehkä edistämässä syövänhoitoa. Hyödylliseksi syöpälääkkeeksi saattaa Konosen mukaan osoittautua esimerkiksi tosilitsumabi, jota on käytetty Covid-infektioiden vakavien komplikaatioiden hoidossa.