Koronaviruksen aiheuttama epidemia on aiheuttanut suuria muutoksia suunterveydenhuollossakin.

Esimerkiksi kiireetöntä hoitoa on ajettu vauhdilla alas eri puolilla Suomea, millä suojataan potilaita, mutta myös henkilökuntaa koronatartunnoilta.

– Hoitohuoneessa saattaa olla suuri altistumisriski, koska hammasporan spray levittää sylki- ja veripisaroita ja aerosoleja huoneilmaan. Tämän takia toimintaan on tehty muutoksia nopeasti, ensimmäisenä Uudenmaan kaupungeissa, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

Monessa paikassa kiireettömän toiminnan alasajoa on vauhdittanut myös pula suojavarusteista.

– Suunterveydenhuollossakaan ei pidä työskennellä, jos käytössä ei ole ohjeen mukaisia varusteita. Tällä hetkellä perusvarustusta riittää, mutta erikoisvarustuksen kanssa on haastetta.

Erikoisvarusteita tarvitaan, kun hoidetaan hengitystie-infektioista kärsiviä potilaita.

– Heidän hoitonsa on keskitetty julkisen sektorin päivystyspisteisiin, ja heitä varten on rakennettu uudet hoitopolut ja laadittu suojausohjeet. STM:n uudet hyvin yksityiskohtaiset ohjeet on päivitetty pari viikkoa sitten THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa.

Virtomaan mukaan hammaslääkärit ovat tottuneet työskentelemään hanskojen ja kirurgisten hengityssuojainten kanssa, mutta käytännöt eivät epidemian aikana ole olleet ihan yksiselitteiset eri puolilla Suomea.

– Tämä on noussut vahvasti keskusteluun. Alueellisten epidemiaryhmien johdolla ei välttämättä ole ollut ihan tarkkaan tiedossa, mitä työskentely suunterveyden puolella hoitohuoneessa on ja mitä suojavarusteita siellä nyt tarvitaan, Virtomaa sanoo.

Virtomaan mukaan toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka paljon virustartuntoja on tapahtunut hoitohuoneissa.

– Tämä selviää myöhemmin, kun saamme aiheesta dataa Suomesta ja maailmalta.

Henkilökunnan tartuntoja pyritään välttämään hyvällä suojauksella ja aerolisolittomalla työskentelyllä. Lisäksi riskiryhmiin kuuluva henkilökunta pidetään pois etulinjasta.

– Toimenpiteiden suorittamista on muutettu niin, että altistumista olisi vähemmän. Koska työtä tehdään aerosolittomasti, ei esimerkiksi poraamista tehdä kuten normaaleissa olosuhteissa. Tämä haastaa sen, mitä vastaanotolla pystytään tekemään.

Hammasporan spray levittää pisaroita ja aerosoleja huoneilmaan.

Kun kiireetöntä hoitoa on ajettu alas, on suunterveydenhuollon henkilökunnalla vähemmän oman alan töitä. Tämän takia esimerkiksi Uudellamaalla henkilökuntaa onkin siirretty muihin terveydenhuollon tehtäviin.

Hammaslääkäriliitto kysyi isommista kunnista, minkälaisiin tehtäviin hammaslääkäreitä on siirretty. Vastausten mukaan henkilöstöä on siirretty esimerkiksi puhelinpalveluihin ja vanhuspalveluihin, satamiin ja lentokentille tai auttamaan tartuntaketjujen jäljittämisessä.

– Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on kyllä valmiussuunnitelmat, mutta tautitilannekin vaikuttaa siihen, miten niitä laitetaan käytäntöön.

Virtomaan mukaan hammaslääkärit ja -hoitajat ovat tarttuneet uusiin tehtäviin halukkaasti. Kaikille tosin voi olla vaikea löytää sopivia tehtäviä.

Hammashoitajalla saattaa olla lähihoitajatausta, joten siirto esimerkiksi vanhuspalveluihin onnistuu helpommin kuin hammaslääkärin siirto.

– Osalla hammaslääkäreistäkin saattaa olla jonkun muun alan tutkinto, mikä auttaa siirtymisessä, mutta soveltuvuus katsotaan aina työnantajan kanssa.

Suunterveydenhuollon potilaiden määrä on merkittävästi vähentynyt Virtomaan mukaan myös yksityispuolella, millä voi olla dramaattisiakin vaikutuksia.

– Yksityiset vastaanotot ovat ajaneet toimintaa alas, mutta myös potilaat itse ovat peruneet kiireettömän vastaanottoaikansa. Tämä on yksityissektorille taloudellisesti iso asia, moni yritys on jo joutunut aloittamaan yt-neuvotteluita ja lomauttamaan henkilökuntaa, Virtomaa sanoo.

Kun epidemia on ohi, suunterveydenhuollossa on odotettavissa hoitovelasta johtuva potilastulva. Virtomaan arvion mukaan epidemian takia Suomessa on peruutettu kymmeniä tuhansia kiireettömiä aikoja.

– Varmasti tulee ruuhkia. Ja osasta peruutetuista kiireettömistä tapauksista on saattanut tulla siihen mennessä kiireellisiä.

Julkinen puoli ei Virtomaan mukaan pysty yksin kantamaan koko taakkaa, joten yksityispuolta tarvitaan välttämättä avuksi epidemian jälkeenkin.

– Onkin oleellista miettiä muun muassa Kela-korvausten roolia, jotta väestö saadaan nopeasti hoitoon myös yksityiselle puolelle.

Jos kiireettömän hoidon purkaminen osuisi jo kesälle, henkilökunta voi joutua aikaistamaan kesälomiaan jo touko-kesäkuulle.

– Nyt jo mietitään, mihin kohtaan esimerkiksi vuosilomat laitetaan. Voi olla, että Suomessa kesälomakausi on tänä vuonna eri kohdassa kuin perinteisesti heinäkuussa.