Pandemian aikana asunnottomien keskuudessa ei juurikaan ole ollut koronaa. Marraskuun toisella ja kolmannella viikolla sitten ryöpsähti.

– Hätämajoituspaikoista löydettiin 15 tartuntaa. Tavoitimme kuitenkin hyvin altistuneet, eli noin 100 ihmistä, ja ohjasimme heidät karanteeniin. Nyt uusia tartuntoja ei ole viikkoon tullut, ja monen osalta karanteenikin on ohi, sanoo Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen.

Hyvin monilla asunnottomilla on myös päihdeongelma.

Koska karanteeniin määrätyillä asunnottomilla ei ole kotia, kaupunki on tarjonnut heille majoituksen.

– Meillä on 17 sairaalapaikkaa ja yli 100 majoituspaikkaa tätä varten. Nyt niistä suurin osa on käyttämättä, mutta pidämme järjestelmää yllä varmuuden vuoksi, Tamminen sanoo.

Kapasiteettia tarvitaan, sillä muutamastakin tartunnasta voi tulla kymmeniä altistuksia.

Asunnottomilla päihderiippuvaisilla on suhteellisen vähän sosiaalisia kontakteja omien porukoiden ulkopuolelle. Omissa porukoissa he usein viettävät aikaa hyvinkin tiiviisti.

Kaupunki valvoo ja huoltaa karanteenissa olevia asunnottomia.

– Karanteeniin ohjatuille järjestetään ruoka. Jos henkilöllä on vakava päihderiippuvuus, järjestämme liikkuvilla tiimeillä korvaushoidon tai tukilääkityksen ja muun tarvittavan terveydenhuollon. Muutenhan päihderiippuvaiset lähtisivät kaupungille hakemaan aineita, Tamminen sanoo.

Tartuntatautilaki mahdollistaa pakkokaranteenin.

– Ihan pari kertaa olemme joutuneet käyttämään pakkoa. Suurin osa karanteeneista on toteutunut hyvässä yhteistyössä.