Infektiotautilääkäreillä on nyt vientiä, ehkä jo liikaakin. Heitä tarvitaan terveydenhuollossa koronaepidemian torjunnan etujoukoissa, mutta kysyntää tartuntatautien osaajista on myös sairaaloiden ulkopuolella.

Sosiaali- ja terveysministeriö hakee paraikaa vakivirkaan ylilääkäriä, jonka päätehtäviin kuuluu tartuntatautien torjunnan ja kansallisen rokotusohjelman suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön.

Lisäksi tuomioistuinlaitos etsii tartuntatautien asiantuntijoita sivutoimiseen tehtävään Helsingin, Hämeenlinnan, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeuksiin. Hakijan tulee olla tartuntatauteihin perehtynyt erikoislääkäri.

Valtiolle.fi-palvelussa tuomioistuinlaitoksen hakuaika päättyy 19. lokakuuta ja STM:n 26. lokakuuta.

Haetteko siis kuutta infektiolääkäriä, tuomioistuinviraston tuomioistuinten tuesta ja yhteiskuntasuhteista vastaava päällikkö Anu Koivuluoma?

– Itse asiassa ei. Lain mukaan asiantuntijajäseniä on oltava ”riittävä määrä”. Se voi tarkoittaa myös enemmän tai vähemmän kuin kuusi. Hakemukset saatuaan tuomioistuin tekee oikeusministeriölle asiantuntijoiden määräämisestä esityksen, ja siinä vaiheessa arvioidaan, mikä on riittävä määrä.

Jos hakemuksia tulee vähän, ministeriölle saatetaan hyvinkin tehdä esitys kaikkien ilmoittautuvien nimittämisestä tehtävään.

Miksi hallinto-oikeuksiin haetaan tartuntatautien asiantuntijoita?

– Tietyissä asiaryhmissä laki vaatii hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanoon lainoppineiden tuomareiden lisäksi näitä asiantuntijajäseniä. Näin on tartuntatautilakiin ja esimerkiksi lastensuojeluun ja mielenterveyslakiin liittyvissä asioissa.

Normaalisti näitä haetaan viiden vuoden välein, mutta nyt poikkeuksellisesti kesken toimikauden.

Ovatko aiemmin valitut asiatuntijat jättäneet tehtävänsä?

– Eivät, mutta heitä ei ole tässä tilanteessa riittävästi. Syy on se, että aikaisemmin tuomioistuimissa ei ole käsitelty tartuntatautilain mukaisia asioita tai niinä on käsitelty vuosittain vain yksittäisiä. Koronaepidemian takia on tultu tilanteeseen, että näitä asioita ohjautuu ratkottavaksi hallinto-oikeuksiin, ja asiantuntijajäseniä tarvitaan lisää.

Minulla on käsitys, että hallinto-oikeuteen voi tulla ja on jo tullut tilanteita, joissa tartuntatautien asiantuntija ei voi osallistua ratkaisukokoonpanoon, koska hän on esteellinen.

Asiantuntija on saattanut olla virkatyössään ratkaisemassa jotain tartuntatautilain asiaa, eikä voi olla sivutoimessaan hallinto-oikeudessa käsittelemässä saman päätöksen muutosta. Asiantuntijoita tarvitaan senkin vuoksi lisää.