Koronavirusepidemian vuoksi poikkeuksellisesti etänä toteutettava Kuopion epilepsiasymposium kerää 400 osallistujaa koti- tai työkoneidensa ääreen seuraamaan harvinaisia ja vaikeita epilepsioita käsitteleviä esityksiä.
Itse esitykset toteutetaan nauhoitteina tai live-lähetyksinä verkossa.
Esillä ovat muun muassa uudet mahdollisuudet pitkittyneen epileptisen kohtauksen estämiseksi, mikä vähentäisi myös tehohoidon tarvetta.
– Vaikean epilepsian hoito parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää poikkeustilanteissakin. Se ehkäisee osaltaan hoitojärjestelmän ylikuormittumista, toteaa Itä-Suomen yliopiston neurologian professori ja Kys Epilepsiakeskuksen ylilääkäri Reetta Kälviäinen tiedotteessa.
Kälviäinen emännöi symposiumin etäohjelmaa teknisen tuen kanssa Kuopiosta käsin.
Kälviäisen mukaan symposiumiin saatiin vielä lisää ilmoittautumisia, kun se vietiin verkkoon. Osallistujina on muun muassa lääkäreitä, tutkijoita ja opiskelijoita.
– Ennakkonauhoitteiden ansiosta voidaan toteuttaa niidenkin lääkärien esitykset, jotka ovat nyt kiinni muissa tehtävissä. Osallistujat voivat tutustua verkossa myös posterinäyttelyyn.
Epilepsiasymposiumissa esiintyy kotimaisten asiantuntijoiden lisäksi 11 kansainvälistä puhujaa. Heihin kuuluu University College Londonin arvostettu epilepsiatutkija, professori Simon Shorvon, joka aloitti symposiumin esittelemällä viimeaikaisia kehitysaskelia pitkittyneen epileptisen kohtauksen eli status epilepticuksen diagnostiikassa ja hoidossa.
Status epilepticus on hengenvaarallinen tilanne, joka voi vaatia pitkäkestoista tehohoitoa. Shorvon on selvittänyt erityisesti tehohoitokäytäntöjä ja ennusteen arviointia näissä tilanteissa. Hänen mukaansa nyt ymmärretään entistä paremmin, miksi lääkkeet menettävät nopeasti tehoaan kohtauksen pitkittyessä.
Näin lääkehoitoa voidaan yrittää muuttaa tilanteen katkaisemiseksi nopeammin ja tehokkaammin.
Kys Epilepsiakeskus on Euroopan harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden osaamisverkoston EpiCARE ERNin (European Reference Network) jäsen ja koordinoi vaikean epilepsian diagnostiikkaa ja hoitoa Suomessa. Symposiumissa keskustellaan myös tämän osaamisverkoston integroimisesta kansallisiin hoitoketjuihin.
Tarvittaessa voidaan konsultoida eurooppalaista osaamisverkostoa.
Kälviäinen valottaa omassa esityksessään vaikeiden epilepsioiden diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä Suomessa.
– Kun potilaalla todetaan vaikea epilepsia, diagnoosin tarkistamiseksi ja hoidon mahdollisuuksien arvioimiseksi on ilman tarpeetonta viivettä konsultoitava vaikeaan epilepsiaan perehtynyttä neurologia. Lisäksi on harkittava lähetettä erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa on vaikeaan epilepsiaan perehtynyt neurologi ja tukena moniammatillinen työryhmä ja mahdollisuus tasokkaaseen kuvantamiseen, video-EEG-rekisteröintiin ja geenidiagnostiikkaan.
Epilepsianinvasiivinen diagnostiikka eli kallonsisäiset video-EEG-rekisteröinnit, epilepsiakirurgia ja siihen liittyvät päätökset tehdään Suomessa Husissa ja Kysissä. Epilepsian stimulaattorihoito voidaan aloittaa muissakin yliopistosairaaloissa.
Haasteellisten harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden hoitoa suunnitellaan kansallisessa moniammatillisessa työryhmässä, ja tarvittaessa voidaan konsultoida eurooppalaista osaamisverkostoa Kys Epilepsiakeskuksen kautta.
Kuopio Epilepsy Symposium järjestetään Itä-Suomen yliopistossa joka kolmas vuosi vuorotellen Stroke- ja Alzheimer-symposiumien kanssa. Tänä vuonna se järjestetään yhdessä Suomen epilepsiaseuran, Suomen lastenneurologisen yhdistyksen, Epilepsialiiton ja Kys Epilepsiakeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi Kansallinen neurokeskus ja Vaajasalon säätiö.
Lue myös:
...
Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
