Koronaepidemian rasitus on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimus. Neljännes äideistä ja lähes viidennes toisista vanhemmista kertoi epidemian vähentäneen jaksamistaan. Kolmannes vanhemmista kertoi olevansa uupunut. Kyselytutkimus tehtiin 3-6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmille maalis-joulukuussa 2020.

Silti suurin osa, yli 90 prosenttia vauvaperheiden vanhemmista, oli vuonna 2020 tyytyväisiä elämäänsä, itseensä vanhempana ja koki perheensä arjen sujuneen vauvan syntymän jälkeen hyvin.

– Ristiriitaiselta vaikuttava tulos kertoo, että samalla kun vauva on tuonut perheen elämään uutta sisältöä, ovat epidemian vaikutukset jaksamiseen olleet monille raskaat, arvioi tutkimuspäällikkö Reija Klemetti tiedotteessa.

– On mahdollista, että jaksamisen haasteet ovat olleet todellisuudessa nyt havaittuja suuremmat, sillä todennäköisesti kaikkein uupuneimmat eivät vastanneet kyselyyn. Toisaalta epidemia ei ole muuttanut kaikkien vauvaperheiden muutoinkin koti-keskeistä arkea.

Epidemia on lisännyt lisäsi yksinäisyyttä

Vauvaperheiden yleisimmät kyselyssä mainitut huolet koskivat epidemian aikana synnytyksen sujumista ja synnytyssairaalassa oloa, joista kantoi huolta kaksi kolmesta äidistä ja joka kolmas toisista vanhemmista.

Koronaepidemia on lisännyt yksinäisyyttä: puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen epidemian aikana. Yhteydenpito isovanhempiin oli vähentynyt vajaalla puolella vanhemmista ja ystäviin noin kahdella kolmesta vanhemmista.

Toisaalta perheen yhteinen aika oli lisääntynyt epidemian aikana monessa perheessä. Suurin osa vanhemmista koki, ettei koronaepidemia ollut vaikuttanut puolisoiden väliseen läheisyyteen tai erimielisyyksiin.

Lapsiperhepalveluissa on puutteita

Vanhempien mukaan tuen saamisessa oli koronaepidemian aikana puutteita. Joka viides äiti ei saanut riittävästi tukea synnytykseen valmistautumiseen. Palvelujen antama tuki oli ollut riittämätöntä myös vanhemman mielialaan, jaksamiseen ja parisuhteeseen sekä vauvan nukkumiseen ja itkuisuuteen.

Puutteita lapsiperhepalveluissa voivat selittää osin se, että lapsiperhepalveluja on supistettu korona-aikana ja osin, että vanhemmat ovat itse peruneet vastaanottoaikoja.

FinLapset-kyselytutkimus tehtiin 3-6 kuukauden ikäisten vauvojen molemmille vanhemmille maalis-joulukuussa 2020. Tutkimukseen kutsuttiin yli 34 000 vanhempaa; kyselyyn vastasi äideistä 50 prosenttia ja toisista vanhemmista 36 prosenttia. Koronaepidemiaa koskevat kysymykset lisättiin tutkimukseen elokuussa 2020. Kyselyyn muita useammin vastasivat hyvin koulutetut ja yli 30-vuotiaat vanhemmat.

THL on tehnyt kaksi pikkulapsiperheiden hyvinvointia koskevaa tutkimusta ennen koronaepidemiaa – vauvaperheiden pilottitutkimus 2017 ja 4-vuotiaiden lasten perheiden tutkimus 2018. Niiden tulokset ovat samansuuntaisia kuin nyt saadut tulokset muun muassa vanhempien tyytyväisyydestä elämäänsä ja vanhemmuuteensa, kokemuksista omasta terveydestään, odotusajan sujumisesta sekä vanhempien unen riittävyydestä. Yksinäisyyden kokemus ja masennusoireet olivat nyt hieman yleisempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa.

Lue myös: