Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että keski-ikäisten naisten masennusoireet lisääntyivät ja ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi mutta alkoholin käyttö pysyi ennallaan poikkeusolojen aikana. Koronapandemia vaikutti ihmisiin eri tavoin, sillä osa koki elintapojensa muuttuneen terveellisemmiksi ja osa epäterveellisemmiksi. Persoonallisuudella havaittiin olevan merkitystä näihin muutoksiin.
Koronapandemian aiheuttamat muutokset ovat vaikuttaneet arkielämään jo puolentoista vuoden ajan. Kaksi tuoretta tutkimusta selvitti koronapandemian aikaisia muutoksia keski-ikäisten suomalaisten elintavoissa ja masennusoireissa sekä persoonallisuuden roolista näissä muutoksissa.
Ensimmäisessä tutkimuksessa keski-ikäisten naisten elintapoja ja masennusoireita kartoitettiin ennen korona-aikaa sekä maaliskuusta kesäkuuhun 2020 vallinneiden poikkeusolojen alussa ja lopussa. Keski-ikäiset naiset raportoivat enemmän masennusoireita ja epäsäännöllisempää ruokailurytmiä poikkeusolojen loppupuolella kuin ennen pandemiaa. Toisaalta alkoholin käytössä ja vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa muutoksia ei havaittu.
– Havaitsimme näiden epäsuotuisien muutosten kasautuvan osittain samoille ihmisille. Esimerkiksi niillä naisilla, joilla ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi, myös masennusoireet ja alkoholin käyttö lisääntyivät, tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo tiedotteessa.
Kysyttäessä omaa arviota fyysisen aktiivisuuden muutoksista korona-aikana hieman vajaa puolet naisista kertoi vähentäneensä liikkumista koronapandemian myötä, noin kolmasosa sen pysyneen ennallaan ja viidennes lisänneensä liikkumista.
Toisessa tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden muutoksia selvitettiin sekä naisilla että miehillä. Tulokset olivat samansuuntaisia, vaikkakin lähes puolet raportoi liikkumisensa pysyneen lähes ennallaan. Naiset raportoivat miehiä enemmän sekä lisänneensä että vähentäneensä liikkumista, kun taas miehet useammin raportoivat liikkumisensa pysyneen ennallaan.
Molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin myös persoonallisuuden piirteiden merkitystä pandemiatilanteeseen sopeutumisessa. Ulospäinsuuntautuneemmat naiset raportoivat vähentäneensä alkoholin käyttöä ja muuttaneensa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan verrattuna vähemmän ulospäinsuuntautuneisiin naisiin. Vastaavasti korkeita pistemääriä neuroottisuudessa saaneet naiset raportoivat sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia ruokailutottumuksissaan.
– Poikkeusolojen aikana suositeltiin vahvasti sosiaalisten kontaktien vähentämistä ja esimerkiksi ravintolat olivat osittain suljettuina. Ystävien tapaamisen ja ulkona syömisen vähentyminen voi selittää ulospäinsuuntautuneempien naisten muutosta terveellisempään ruokavalioon ja vähäisempään alkoholin käyttöön, Kekäläinen pohtii.
– Neuroottisuutta luonnehtivat esimerkiksi hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja muut kielteiset tuntemukset. Tällaiset ominaisuudet ovat voineet pandemia-aikana näyttäytyä sekä tunnesyömisenä että toisaalta tarkkaavaisena ruokavalion seuraamisena, Kekäläinen jatkaa.
Toisessa aineistossa ulospäinsuuntautuneisuus ja erityisesti sen aktiivisuutta kuvaava alapiirre olivat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin: aktiivisuus oli yhteydessä sekä fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen että vähentymiseen.
– Aktiivisuus-alapiirre kuvastaa taipumusta elää kiireistä elämää, jossa tapahtuu koko ajan. Korona-ajan rajoitukset ja erilaisten menojen vähentyminen ovat voineet tarjota toisille mahdollisuuksia käyttää enemmän aikaa fyysiseen aktiivisuuteen. Toisilla taas liikuntaharrastukset ovat voineet olla tauolla ja myös paikasta toiseen liikkuminen vähentyä pandemian myötä, Kekäläinen sanoo.
Ensimmäisen tutkimuksen aineisto koostui 358 naisesta. Iältään 51–59-vuotiaat naiset olivat osa Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -seurantatutkimusta. Itsearviointiin pohjautuvista elintavoista, masennusoireista ja persoonallisuuden piirteistä oli saatavilla tietoa EsmiRs-tutkimuksen perusmittauksista ajalta ennen koronaa. Elintapoja ja muutoksia niissä sekä masennusoireita kysyttiin osallistujilta myös heti poikkeusolojen alussa (maaliskuu 2020) ja lopussa (kesäkuu 2020).
Toisen tutkimuksen aineisto muodostui 168 noin 61-vuotiaasta naisesta ja miehestä, jotka osallistuivat Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen viimeisimpään aineistonkeruuseen huhtikuun 2020 ja huhtikuun 2021 välillä. Liikkumista ja muutoksia liikkumisessa korona-aikana kysyttiin tutkittavilta osana laajempaa haastattelua ja persoonallisuutta arvioitiin itsearviointiin pohjautuvalla kyselyllä.
Julkaisut on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta. EsmiRs- ja Lapsesta aikuiseksi (TRAILS-hanke) -tutkimuksia rahoittaa Suomen Akatemia.
Lue seuraavaksi:
