Tuen tarpeessa olevan opiskelijan varhainen tunnistaminen, kohtaaminen ja kuuleminen ennaltaehkäisee opinnoista putoamista ja opintojen keskeyttämistä. Opiskelijoiden ohjaaminen moniin tukipalveluihin vaatii kuitenkin eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Äskettäin päättyneessä Hyvinvointia korkeakouluopintoihin -hankkeessa toteutettiin ammattikorkeakouluissa opiskeleville verkostokartat, joiden avulla opiskelijoita voidaan ohjata tarpeiden ja toiveiden mukaisiin palveluihin.

Hanke todistaa, että oikea-aikainen tuki edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelua.

”Ei jätetä yksin”

Hanketta vetänyt Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Rovaniemen palveluyksikön johtaja Minna Kestilä-Suopajärvi toteaa tiedotteessa, että yksin ei tarvitse kuitenkaan selviytyä, mikäli opiskelijan omat voimavarat eivät riitä ja opiskelun punainen lanka katoaa.

”Verkostokarttojen lisäksi hankkeessa löydettiin hyvinvointia, opiskelua tukevia ja opintojen keskeyttämisiä ehkäiseviä toimenpiteitä. Ne on mallinnettu Avaimia opiskelijoiden hyvinvointiin -työkirjaan. Materiaali, kartat ja toimintamallit, ovat kaikkien korkeakoulujen ja toimijoiden käytössä”, hän sanoo.

Ryhmäytyminen tukee yhteisöllisyyttä

Opiskelijoiden opintoihin kiinnittymisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat onnistumisen, yhteisöllisyyden ja kuulluksi tulemisen kokemukset.

Yhteisöllisyyttä tukemaan kehitettiin jatkuvan ryhmäytymisen toimintamalli. Malli sisältää ajatuksen siitä, että ryhmäytymisen elementit ovat mukana korkeakoulun päivittäisessä arjessa. Hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia havainnoidaan jatkuvasti, ja positiivisia kokemuksia edistetään.

”Harjoitteet tukivat yhteisöllisyyden vahvistumista. Niiden avulla voi miettiä omia vahvuuksiaan ja kehittää taitojaan myös työelämää ajatellen, pohtii valmentaja Sari Paihonen Oulun Vamoksesta.

Yksilöllisen tuen tehokkuus

Hankkeessa tarjottiin intensiivistä yksilöllistä tukea ja ohjausta. Tarvittaessa se tarjottiin kotiin vietynä opiskelijan henkilökohtaisen tilanteen, tarpeen ja toiveiden mukaan.

”Osa halusi apua mielenhallintaan ja mielenhyvinvointiin, osa opintoja edistävää tukea, motivointia ja keskustelua tai ratkaisujen etsintää. Valmentaja oli joillekin rinnalla kulkeva kannustaja ja joillekin olkapää, johon nojata omien voimavarojen vahvistuessa”, Paihonen kertoo.

”Opintoihin kiinnittyminen tapahtuu usein eri tukitoimien yhteisvaikutuksien avulla”, kiteyttää Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen kehittämispäällikkö Vesa Sarmia.

”Intensiivisen tuen piiriin ohjatuista opiskelijoista 80 prosenttia kiinnittyi takaisin opintoihin huolimatta lukuista riskitekijöistä. Sellaisia ovat muun muassa opintojen keskeyttämishistoria, aiemmat tukitoimet opinnoissa sekä pitkäkestoisen kiusaamisen kokemus ja yksinäisyys.”

Toimintamalleilla olisi käyttöä

Hankeaika osui ajanjaksoon, jolloin koronapandemia muutti monen elämää. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vuonna 2021 tehdyn KOTT-tutkimuksen mukaan 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista koki opiskelun vaikeutuneen. Jopa 40:llä prosentilla oli psyykkistä oireilua päivittäin tai viikoittain.

”Etäopiskelu on aiheuttanut osalle opiskelijoista syöksylaskun alaspäin opiskelussa ja hyvinvoinnissa. Opiskelu on tuntunut välillä kuin suunnistaisi ilman kompassia ja karttaa”, sanoo Lapin ammattikorkeakoulun opiskelija Elina Kallio.

Hyvinvointia korkeakouluopintoihin -hanke tarjoaa avaimina toimenpidemalleja, joilla opiskelijat saadaan kiinnittymään takaisin opintoihin ja tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia.

Moniammatillinen toteutus

Erityisesti ammattikorkeakouluja hyödyttäisi yhteistyö järjestöjen kanssa, jotka ovat erikoistuneet hyvinvointiin ja opiskelukyvyn vahvistamiseen. Järjestöjen vahvuus on ohjaus- ja valmennusosaaminen, jonka avulla tuen tarpeessa oleva opiskelija saadaan kiinnitettyä opintoihin.

Hankkeen toteuttajat olivat Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun kampus, Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun Diakonissalaitos sekä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos Rovaniemi ja Vamos Oulu

Mukana toteutuksessa olivat myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, opiskelijajärjestöt Rotko ja O´Diako, Erilaisten oppijoiden liitto sekä muita kolmannen sektorin toimijoita. Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.

Lue seuraavaksi: