Lääkäri Sonja Soininen on tarttunut tällä viikolla tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuumaan kysymykseen, D-vitamiinin kiisteltyihin terveysvaikutuksiin.

Soininen tutki niitä 512 ekaluokkalaisella, jotka olivat ikähaitariltaan 6–8 -vuotiaita. Alkumittaukset tehtiin Kuopiossa vuosina 2007–2009.

D-vitamiinin tiedetään vahvistavan luustoa. Sillä on kuitenkin arveltu olevan myönteisiä vaikutuksia ehkä myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten veren rasva-arvoihin.

Tämä käsitys ei ole saanut tiedemaailman kiistatonta tukea. Siksi Soinisen väitös on erityisen kiinnostava.

Soininen havaitsi tutkimuksessaan, että lapsilla, joilla oli korkeampi veren D-vitamiinipitoisuus, oli matalammat veren kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroliarvot.

Yhteys oli riippumaton kehon rasvapitoisuudesta, ravitsemustekijöistä, liikunnasta, vanhempien koulutustasosta ja päivän pituudesta ennen verinäytteenottoa. Myöskään veren D-vitamiinipitoisuuteen aiemmin liitetyt perinnölliset tekijät eivät vaikuttaneet havaittuun yhteyteen.

Veren D-vitamiinin ja rasva-arvojen yhteyden syiden selvittämiseksi tarvitaan Soinisen mukaan vielä lisää tutkimuksia.

Tutkimuksen alkumittausten jälkeen maitoon ja ravintorasvoihin lisättävän D-vitamiinin määrä on Suomessa kaksinkertaistettu, sillä D-vitamiinin saantisuositusta on nostettu 10 µg päivässä. Tutkimusaineiston keruuvaiheessa suositus oli vielä 7,5 µg päivässä.

Soinisen mittauksen mukaan Veren D-vitamiinipitoisuus oli erittäin matala vain hyvin harvalla lapsella. Kuitenkin jopa joka viidennellä se jäi alle 50 nmol/l, jota pidetään usein matalan pitoisuuden rajana.

Tärkein ravinnon D-vitamiinin lähde oli maito, josta lapset saivat lähes puolet D-vitamiinistaan. Noin 30 prosenttia ravinnon D-vitamiinista tuli ravintorasvoista ja noin 10 prosenttia kalasta.

Lapsilla, jotka joivat vähintään kolme lasillista maitoa päivässä tai liikkuivat yli 2 tuntia päivässä, oli suuremmat veren D-vitamiinipitoisuudet kuin muilla.

Noin 40 prosenttia lapsista ei käyttänyt D-vitamiinilisiä. Tytöillä myös D-vitamiinivalmisteiden käyttö oli yhteydessä suurempaan veren D-vitamiinipitoisuuteen.

LL Sonja Soinisen väitös Serum 25-Hydroxyvitamin D: Determinants and Associations with Plasma Lipids and Bone Mineral Density in Children (Seerumin D-vitamiinipitoisuus: selittävät tekijät ja yhteydet plasman rasva-arvoihin ja luuntiheyteen lapsilla) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 31. elokuuta.

Tässä linkki väitöstiedotteeseen.