Maanantaina Etelä-Korea ilmoitti, että maassa on havaittu 74 uutta koronavirustartuntaa. Tämä on kaksi tartuntaa vähemmän kuin sunnuntaina, ja toinen päivä peräkkäin, kun maassa löydettyjen tartuntojen päivittäinen lukumäärä jää kaksinumeroiseksi.

Yhteensä 51 miljoonan asukkaan valtiossa on havaittu noin 8 200 tartuntaa. Uusia kuolemantapauksia ei Etelä-Koreassa ollut, joten luku pysyy 75 menehtyneessä.

Kuten Italiakin, myös Etelä-Korean ensimmäiset koronatapaukset havaittiin tammikuun lopulla, mutta jälkimmäinen maa näyttää ainakin toistaiseksi selvinneen tilanteesta merkittävästi edellistä paremmin. Miksi?

Uutistoimisto Reutersin mukaan Etelä-Korea on koronaviruksen levinneisyyttä kartoittaessaan turvautunut varsin laajaan testaamiseen: virusta on etsitty sadoiltatuhansilta kansalaisilta.

Massatestaukset vaativat toki resursseja, mutta lopputuloksena on parempi kokonaiskuva koronaviruksen leviämisestä. Tämä taas tarkoittaa, että viranomaiset eivät joudu rajoittamaan ihmisten liikkumista niin voimakkaasti kuin maissa, joissa viruksen liikkeistä on huonompi kokonaiskuva.

Vuoden 2015 MERS-epidemian koulimassa Etelä-Koreassa lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten tarkan seurannan. Valtio voi tarkkailla niin valvontakameroiden dataa kuin puhelinten ja autojen GPS-tietoja, luottokorttiostoksia ja muita tartuntataudin saaneiden kansalaisten henkilökohtaisia tietoja.

Valtiolle on jopa mahdollista julkistaa tätä dataa, jotta tartunnan saaneen kanssa tekemisissä olleet ihmiset voivat hakeutua testattavaksi.

Vastaavasti ne potilaat, joilla todetaan koronavirus, lähetetään kotiin karanteeniin, jossa heidän vointiaan seurataan joko älypuhelinsovelluksella tai puhelinsoitoilla, kunnes sairaalasta vapautuu kapasiteettia. Tällöin ambulanssi käy noutamassa potilaan.

Kaikki tämä on kansalaisille ilmaista.

Koronapandemian keskiössä olevien maiden - Kiina, Italia, Iran, Ranska, Saksa, Britannia, Espanja sekä Alankomaat - kansalaiset saavat edelleen saapua Etelä-Koreaan, mutta maahantulon yhteydessä heiltä mitataan kuume. Tämän lisäksi kriisimaista tulevat vieraat joutuvat lataamaan älypuhelimeensa sovelluksen, jolla he päivittäin raportoivat voinnistaan viranomaisille.

Suunnitteilla on, että proseduuri laajennetaan koskemaan kaikkia maahantulijoita.

Mitenkään täydellinen ei maan omaksuma metodi ole, sillä eurooppalaisiin maihin verrattuna eteläkorealaiset joutuvat luopumaan merkittävästä osasta yksityisyyttään.

Lisäksi maan merkittävin koronaviruskeskittymä havaittiin tilanteessa, jossa lääkärit tekivät testauspäätöksen vastoin tuolloisia virallisia ohjeita.

Kysymyksessä on maan 31. koronavirustartunta, 61-vuotias Daegun kaupungista kotoisin oleva nainen, jolla diagnosoitiin koronavirus helmikuun 18. päivänä.

Tuolloin viranomaisohjeistus kehitti testaamaan potilaat, jotka olivat joko vierailleet lähiaikoina Kiinassa tai olleet kontaktissa varmistetun koronavirustartunnan kanssa.

”Potilas 31” ei täyttänyt näitä kriteereitä, mutta lääkintähenkilökunta noudatti ohjeiden sijaan intuitiotaan. Ja hyvä niin: kävi ilmi, että naisella oli koronatartunta, mikä johdatti tutkijat paikalliseen Shincheonji-kirkkokuntaan.

Myöhemmin selvisi, että kirkolla on yhteys yli puoleen Etelä-Koreassa havaituista koronatartunnoista.

Tämän jälkeen iso pyörä laitettiin pyörimään, ja maassa avattiin viitisenkymmentä drive-in -periaatteella toimivaa testausasemaa.

Testattava henkilö ajaa autollaan asemalle, jossa suojavarusteisiin pukeutunut terveydenhuoltohenkilöstö selvittää heidän oireensa ja tekee tarvittaessa koronavirustestin. Homma on ohi kymmenessä minuutissa, ja testattavat saavat myöhemmin tiedon tuloksestaan tekstiviestillä.

Yhteensä maassa on 117 toimijaa, joilla on mahdollisuus tehdä koronatestejä, ja maksimissaan infrastruktuuri mahdollistaa 20 000 päivittäisen testin suorittamisen.