Keuhkoahtaumatautia sairastavilla ihmisillä on usein pitkäaikainen keuhkoputkentulehdus, johon liittyy pitkittynyttä yskää ja limaneritystä, tai keuhkolaajentuma, joka voi ajan kuluessa johtaa keuhkojen rappeutumiseen. Keuhkoahtaumataudin oireet kehittyvät yleensä hitaasti, kun hengitystiet tulehtuvat ja tukkeutuvat vaikeuttaen hengittämistä.

Suomessa on noin 200 000 keuhkoahtaumatautipotilasta. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet (55 %) arvioivat määrän oikein, kun taas kolmasosa (33 %) vastasi diagnosoituja keuhkoahtaumapotilaita olevan vain 100 000.

Helsingin yliopistollisen sairaalan keuhkosairauksien erikoislääkäri Witold Mazurin mukaan keuhkoahtaumatautipotilaat eivät usein hakeudu lääkärin vastaanotolle.

– Jos potilas taas joutuu päivystykseen, ei siellä aina osata epäillä keuhkoahtaumatautia tai taudin pahenemisvaihetta, jolloin lähetettä jatkotutkimuksiin ei välttämättä tehdä. Tämän takia keuhkoahtaumatauti on Suomessa alidiagnosoitu. Toinen ongelma on erotusdiagnostiikka, jolloin keuhkoahtaumatautia sairastava diagnosoidaan astmaatikoksi tai toisinpäin, Mazur kertoo tiedotteessa.

Keuhkoahtaumataudin oireet kehittyvät yleensä hitaasti, minkä vuoksi potilailla voi mennä vuosia oman heikentyneen tilansa huomaamiseen. Taudin tärkein aiheuttaja on tupakointi. Jopa 75 prosenttia keuhkoahtaumatautia sairastavista ovat tupakoineet tai tupakoivat yhä. Silti kaikki keuhkoahtaumatautipotilaat eivät ole tupakoineet, eivätkä kaikki tupakoijat sairastu keuhkoahtaumatautiin.

Orion Pharman kansalaiskyselyn mukaan 94 prosenttia suomalaisista tietää tupakoinnin olevan keuhkoahtaumataudin aiheuttaja. Lähes puolet (44 %) tiesi taudin yhdeksi aiheuttajaksi ilmansaasteet, kun taas vain viidesosa (19 %) osasi nimetä aiheuttajaksi myös biomassapolttoaineet.

– Tupakointi on keuhkoahtaumataudin etiologinen tekijä länsimaissa, mutta esimerkiksi Lähi-idän alueella tautia voi aiheuttaa ilmansaasteet ja Afrikassa taas altistuminen biomassa-aineille kuten polttopuiden savulle. Moni suomalainen edelleen kuitenkin tupakoi, vaikka tietää sen aiheuttavan keuhkoahtaumatautia ja muita sairauksia. Toki Euroopan skaalassa Suomen tilanne on melko hyvä, mutta muiden Pohjoismaiden tasolle pääsy voi vielä kestää, Mazur arvioi.

Keuhkoahtaumataudin oireita ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, pitkittynyt yskä ja lisääntynyt limaneritys. Vastaajista vain neljäsosa (25 %) mielsi tunnistavansa taudin oireet melko hyvin. Tupakoivista vastaajista jopa 12 prosenttia koki tuntevansa oireet oikein hyvin ja 30 prosenttia melko hyvin.

Vastaajista hieman yli puolet (56 %) tunnisti keuhkoahtaumataudin oireeksi hengenahdistuksen. Kaksi viidestä (43 %) tiesi oireeksi kroonisen yskän ja kolmasosa (33 %) liman erityksen. Säännöllisesti ja toisinaan tupakoivat vastaajat tunnistivat oireet keskivertoa paremmin.

– Keuhkoahtaumatauti kehittyy ja etenee salakavalasti. Potilas tottuu ja sopeutuu oireisiin. Tupakoivilla tai tupakoinnin lopettaneilla yksi ensimmäisistä oireista saattaa olla rasitushengenahdistus, eli hengenahdistusoire, joka ilmenee esimerkiksi portaita noustaessa tai ylämäkeä kävellessä.

Vaikka keuhkoahtaumatautiin ei ole parannuskeinoa, voi oireita kuitenkin helpottaa eri tavoin. Sairastuneelle tupakoinnin lopettaminen on todella tärkeää, sillä se on paras tapa hidastaa keuhkojen vaurioitumista. Terveellinen ruokavalio ja liikunta auttavat nekin hillitsemään oireita ja helpottamaan hengitystä.

Keuhkoahtaumataudin lääkehoitoon kuuluu erilaisia keuhkoputkia avaavia valmisteita, jotka yleensä inhaloidaan. Saatavilla on sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Lisäksi potilaat saattavat tarvita tulehduslääkitystä, jos pahenemisvaiheita esiintyy usein ja keuhkojen toimintakyky on heikentynyt.

Keuhkoahtaumataudin hoitokeinoiksi lähes kaikki (91 %) tunnistivat tupakoinnin lopettamisen, neljä viidestä (77 %) happihoidon ja puolet (50 %) liikunnan. Vain kolmasosa (31 %) tiesi lääkehoitojen kuuluvan hoitokeinoihin ja muutama (4 %) nimesi rokotukset tärkeiksi keuhkoahtaumatautipotilaille.

– Keuhkoahtaumataudissa tärkein lääkehoidon muoto on hengitettävät valmisteet. Valmisteita jaetaan lyhytvaikutteisiin eli tarvittaessa otettaviin sekä pitkävaikutteisiin, joita potilaan tulee käyttää pysyvästi. Hoidon pitäisi olla yksilöllistä ja juuri sille kyseessä olevalle potilaalle räätälöity, Mazur kertoo.

Hän kuitenkin painottaa, että keuhkoahtaumatautia sairastavalle tärkein toimenpide ja hoitokeino on tupakoinnin lopettaminen.

– Tupakoinnin lopettamisen ohella yhtä tärkeää on liikunta ja oikea ravitsemus eli elintapamuutokset hengitettävän lääkehoidon ohella. Uskaltaisin väittää, että hengitettävän lääkityksen teho voi riippua siitä, onko potilas lopettanut tupakoinnin vai ei. On selvää, että aktiivinen tupakointi heikentää hengitettävien lääkkeiden tehoa, ylläpitää tulehdusta ilmateissä ja johtaa taudin etenemiseen.