Suurin osa maailman väestöstä ei ole saanut ensimmäistäkään koronarokotetta. Ero rikkaiden ja köyhien maiden välillä on huima.

Saksassa ensimmäisen rokotuksen on saanut 63 prosenttia väestöstä, Intiassa noin 30 prosenttia. Suuressa osassa Afrikkaa ensimmäisen annoksen on saanut vain muutama prosentti väestöstä.

Arviot rokotusten etenemisestä vaihtelevat. Kansalaisjärjestön esittämän arvion mukaan maailman väestö on saavuttanut 70 prosentin rokotekattavuuden aikaisintaan 2023.

Siihen tarvitaan vielä noin 11 miljardia rokoteannosta ja aikaa voi kulua paljon kauemminkin. Operaation hinnaksi on arveltu 40–60 miljardia euroa.

”Ei tämä ole rahaongelma, eikä se ole edes tuotannon osalta ylitsepääsemätön ongelma”, sanoo Tampereen rokotustutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Korona on rahasyöppö

Epidemia syö terveysjärjestö WHO:n mukaan maailman taloudesta joka kuukausi 318 miljardia euroa.

Pelkästään Yhdysvallat ja Japani ovat kumpikin hyväksyneet koronan aikana tuhansien miljardien eurojen elvytyspaketteja. Jos mukaan lasketaan kaikkien vauraiden maiden tekemät elvytykset, nousevat summat tähtitieteellisiksi.

Epidemian jatkuessa kasvaa myös todennäköisyys, että viruksesta kehittyy vaarallisempia ja rokotteita tehokkaasti väistäviä variantteja.

Rämetin mukaan länsimaat ovat toimineet saman logiikan mukaan kuin toimitaan lentokoneessa, jossa matkustamon ilmanpaine laskee äkkiä.

Maski ensin omalla naamalle

”Laitetaan ensin maski omalle naamalle ja sitten autetaan muita. Tämä on aivan realistinen tapa toimia. Kun rikkaissa maissa tilanne alkaa olemaan kunnossa, niin olisi erittäin kannattavaa, että rokotteita saataisiin jaettua ympäri maailmaa. Tärkein argumentti ei ole se, että näin säästetään rahaa, tai edes se, että me emme ole turvassa, jos muut eivät ole. Vaan se, että autamme hätää kärsiviä.”

Koronaan on tähän mennessä kuollut yli neljä miljoonaa ihmistä. Kuolleiden määrä on kasvanut 2021 nopeammin kuin viime vuonna.

Aivan yksinkertaista maailman rokottaminen ei ole. Inseadin professori Prashant Yadav ja Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan lehtori Rebecca Weintraub listasivat Harvard Business Review -lehden artikkelissa toimenpiteitä, joilla rokottamista voidaan vauhdittaa.

Raaka-aineiden ja komponenttien liikkuvuutta on helpotettava. Joe Biden on jo luvannut tehdä näin Yhdysvaltojen osalta. Tutkijoiden mielestä tarvitaan myös avoin tietokanta, jonne kirjataan komponenttien ja raaka-aineiden tuotanto ja kysyntä. Rokotusten hyväksymisprosesseja on nopeutettava niissä maissa, joissa rokotteet eivät vielä ole saaneet käyttölupaa.

Samaan kampanjaan muita rokotteita

Rämetin mielestä suurin haaste on rokotuskampanjan järjestäminen. Jos rokotteiden jakelu saadaan järjestettyä, voitaisiin köyhiin maihin Rämetin mielestä jakaa muitakin rokotteita.

”WHO mukaan vuonna 2018 tuhkarokkoon kuoli 140 000 ihmistä. Esimerkiksi se voitaisiin hoitaa samalla”, sanoo Rämet.

Pitkään käytetyt valmisteet, kuten jäykkäkouristus- ja poliorokotteet ovat huomattavasti halvempia kuin koronavirusrokotteet. Rokottaminen on kokonaisuudessaan varsin halpaa.

Suomessa ja monissa muissa rikkaissa maissa suunnitellaan jo kolmannen rokoteannoksen antamista. Kriitikot ovat pitäneet tätä itsekkäänä, kun suuri osa köyhien maiden väestöstä ei ole saanut yhtäkään annosta.

”Kolmannen rokotteen antaminen länsimaissa on keskustelussa laitettu vastakkain kehitysmaiden rokottamisen kanssa. Itse en näe vastakkainasettelua. Länsimaissa käytetyt rokotteet, kuten Pfizerin ja Modernan rokotteet, edellyttävät jopa -70 asteen kylmäketjua, päinvastoin kuin esimerkiksi Johnson & Johnsonin, Astra Zenecan tai Sinovacin rokotteet. Myös kysymys, onko oikein rokottaa länsimaissa lapsia kehitysmaiden aikuisten sijaan, on siten keinotekoinen”, sanoo Rämet.

Monet länsimaat ovat luopuneet Astra Zenecan käytöstä. Syynä ovat hyvin harvinaiset, vakavat sivuvaikutukset.

Rämet muistuttaa, että Astra Zeneca antaa 92 prosentin suojan sairaalahoitoa vaativaa koronaa vastaan.

Lue seuraavaksi: