Mediuutisten toimitus valitsi sata vuoden 2020 tärkeintä terveysalan vaikuttajaa.
Terveysalan 100 vaikuttajaa -lista on jaettu kymmeneen kategoriaan: Top 10, Arjen kehittäjät, Digistit, Kandien valinnat, Keskustelunherättäjät, Pitkäjänteiset, Uudistajat, Vuoden väitökset, Yhteistyön edistäjät ja Yritysmaailma,
Top 10 ja Kandien valinta -listoissa vaikuttajat ovat järjestyksessä sijoituksensa mukaan, mutta muiden kategorioiden vaikuttajat ovat sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
TOP 10
1. Paula Pallasaho
Ylilääkäri, Samarian terveysasema, Espoon terveyskeskus.
Perusterveydenhuollon henkilöstö joutui koronapandemian vuoksi muuttamaan toimintaansa lennosta ja vailla selviä ohjeita. Heitä edustaa ylilääkäri Paula Pallasaho, joka sai maaliskuisena perjantai-iltapäivänä vain viikonlopun aikaa kääntää terveysasemansa hengitystiepotilaita palvelevaksi infektioasemaksi. Työ oli valtava, mutta yhteistyössä tiiminsä kanssa hän onnistui tehtävässä.
2. Asko Järvinen
Infektiosairauksien ylilääkäri, linjajohtaja, Hus.
Keväällä Järvinen uurasti sitkeästi jakaakseen mediassa viimeisintä oikeaa tietoa koronapandemialta suojautumisesta kansalaisille. Järvisen liki päivittäiset vierailut julkisuudessa antoivat suomalaisille turvallisuuden tunnetta, eikä hän epäröinyt kommentoida edes arkisia huolia, kuten parturissa käynnin vaaroja. Järvisen linjaukset olivat tarpeellisia myös terveydenhuollon ammattilaisille, joilla oli täysi työ pysyä muuttuvien ohjeistusten perässä.
3. Anna-Mari Hekkala ja Essi Ryödi
Kardiologi, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ja kardiologi, LT, Tays Sydänsairaala.
Terveydenhuollon ammattilaiset etsivät vaikeassa pandemiatilanteessa keinoja hoitovelan synnyn ehkäisemiseen. Hyvä esimerkki tästä on Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Sydänliiton toukokuussa järjestämä Älä jää kotiin sairastamaan sydäninfarktia -kampanja, jonka videolla somessa ja televisiokanavilla sydänvaivaisia rohkaistiin kardiologien silloisen puheenjohtajan Essi Ryödin suulla hakeutumaan lääkäriin.
4. Kari Tikkinen
Kansallinen päätutkija, Soldarity, urologian ja kliinisen epidemiologian professori, Helsingin yliopisto.
Kuusi suomalaista sairaalaa lähti Tikkisen johdolla nopeasti mukaan Solidarity-tutkimukseen. Solidarityssa on haettu koronaan tehoavaa lääkettä. Yhteistyössä on ollut tutkijoita 30 maasta.
5. Eija Kalso
Professori, ylilääkäri, Hyks Kipuklinikka.
Pitkän linjan kivunhoidon kehittäjä näki tilaisuuden lasten kivunhoidon keskuksen perustamiselle, kun Uusi lastensairaala syntyi. Keskus aloitti toimintansa tänä kesänä, ja Kalso on mukana keskuksen ohjausryhmässä Husin edustajana.
6. Mika Salminen
Professori, johtaja, THL Terveysturvallisuusosasto.
Salminen toimii covid-19-pandemiassa keskeisessä roolissa asiantuntijana. Mediassa selkokielinen viestijä ja tutkitun tiedon esille tuoja. Epävarmuuden aikanakin avoimesti ja rauhoittavasti kommunikoiva virkamies.
7. Miia Turpeinen
Tutkimus- ja arviointiylilääkäri, Oys.
Turpeinen on ollut aktiivinen useissa hankkeissa, joilla kalliiden sairaalalääkkeiden hintaa on pyritty kohtuullistamaan. Tänä vuonna Suomeen perustettiin sairaanhoitopiirien yhteinen kansallinen lääkeneuvottelukunta, joka varmistaa, että eri puolilla maata sairaaloissa saadaan lääkkeitä käyttöön samaan aikaan ja samalla hinnalla.
8. Hans Gärdström
Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Essote.
Gärdstöm otti lääkärikollegansa kanssa harvinaisella tavalla kopin alueensa koronapotilaista myös akuuttivaiheen jälkeen. He selvittivät, kuinka monelle potilaista oli tullut pitkäkestoisia jälkioireita eli niin sanottu long covid. Soittokierros paljasti, että tapauksia oli paljon.
9. Jukka Paavilainen
Sairaanhoitaja, Essote.
Jääkiekkojoukkue Jukureissa leviävät tartunnat saatiin kuriin nopeasti, koska koronalinjalla työskennellyt Paavilainen älysi, mistä on kyse. Mikkeli on ollut hyvänä esimerkkinä epidemian tukahduttamisesta.
10. Juha Oksanen
Päihdelääkäri, Kymsote.
Vuoden päihdelääkäriksi valitun Oksasen oivalluksen ansiosta kaikilta Kotkan opioidikorvaushoidossa olevilta hoidettiin C-hepatiitti. Mallia on myös laajennettu muualle Kymenlaaksoon.
ARJEN KEHITTÄJÄT
Stepani Bendel
Osaamiskeskusjohtaja, Anestesiologia ja tehohoito, Kys.
Kuopioon perustettu kansallinen koordinaatioryhmä luo tilannekuvaa epidemian vaatimasta tehohoitokapasiteetista, jotta elintärkeitä hoitopaikkoja ei varata liikaa koronapotilaille. Koordinointi keskitettiin Kysiin, koska Bendelin johtamalla Suomen Tehohoitokonsortiolla on hyvät kontaktit maan teho-osastoihin.
Ulla Harjunmaa
Asiantuntijahammaslääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Harjunmaa on koronaepidemian aikana tuottanut innovatiivisesti uutta tietoa ja päivitettyjä toimintaohjeita suun terveydenhuollolle. Hän on kannustanut potilaita ja ammattilaisia hammashoidon valtavan hoitovelan purkamiseen jo epidemian aikana.
Sally Järvelä
Johtajaylilääkäri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri.
Uudistaa organisaatiota alhaalta ylöspäin. Pitää kaksi kertaa kuussa kanttiinin nurkkapöydässä avoimia ovia eli tilaa, jonne kuka tahansa työntekijä voi tulla kertomaan asioitaan. Käy työharjoittelussa eri ammattiryhmien kanssa, jotta tutustuu niiden työhön paremmin.
Maritta Kilpeläinen
Dosentti, LT, ylilääkäri, keuhkosairauksien vastuualue, Tyks.
Kilpeläisen johtamassa yksikössä hoitovelan syntyä saatiin heti ensimmäisen koronaepidemia-aallon aikana rajoitettua hoitamalla melkoinen osa keuhkosyövän seurantakäynneistä puhelimitse ja astmapotilaiden puhallusmittaukset potilaan tekeminä kotimittauksina.
Johannes Kärkkäinen
Vastuulääkäri, Kymenlaakson Laatupäivystys.
Keksi turvallisen tavan lisätä työyhteisönsä yhteisöllisyyttä korona-aikana ja samalla kohentaa kuntoa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Ideoi päivystysten työntekijöille vuorokauden mittaisen tempauksen, jossa nämä kuljettivat golfpalloja ylös 400 metrin pituista soramäkeä. Jokaisesta pallosta meni kolme euroa vähävaraisille perheille.
Outi Laatikainen
Proviisori, tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto.
Laatikaisen väitös muodosti ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen kuvan lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Yli viidesosa tutkituista sairaalakäynneistä johtui suoraan tai epäsuorasti lääkehaitasta, ja joka viides sairaalassa hoidettu potilas sai lääkehaitan sairaalahoitojakson aikana.
Anu Maksimow
Arviointiylilääkäri, LT, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, Hus.
Koronakeväänä Hus koulutti pikavauhtia leikkaussalihoitajia ja lääkäreitä tehohoitoa tukeviin tehtäviin. Ensimmäisen kolmen viikon aikana koulutusta sai jo 500 ammattilaista. Koulutusmateriaali jaettiin myös muiden sairaanhoitopiirien käyttöön.
Maiju Marttinen
Terveyskeskuslääkäri, Keravan terveyskeskus.
Keravalla käynnistyi tammikuussa Marttisen ideoima hoitomalli, Kivun Kera, joka tehostaa kroonisen kivun hoitoa. Malli on kansainvälisten suositusten mukainen, mutta vastaavia ei ole juuri rakennettu muualle Suomeen. Marttinen on systemaattista moniammatillisuutta korostavan mallin vastuulääkäri.
Pinja Reikko
Vs. kuntoutuksen palvelupäällikkö, Vantaan terveyspalvelut.
Reikon ideasta lähti liikkeelle Vantaalla toteutettu fysioterapeuttien työn kehittäminen ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjaon järkevöittäminen. Fysioterapeuttien asiantuntemusta on viety etulinjaan: he tekevät hoidon tarpeen arvioita tule-potilaille.
Väsymystyöryhmä Tays
Taysin viiden erikoisalan väsymystyöryhmä on kehittänyt pilotissaan kroonista väsymysoireyhtymää sairastavia potilaita aiempaa paremmin ja nopeammin palvelevan, koordinoidun toimintamuodon auttaen kymmeniä vaikeita CFS/ME-potilaita ja heille hoitoa etsiviä perusterveydenhuollon lääkäreitä.
DIGISTIT
Sirpa Arvonen
Linjajohtaja, Tietohallinto, Hus.
Husin tietohallinto on tehokkaasti tukenut epidemian torjuntaa rakentamalla pika-ajassa erilaisia koronabotteja helpottamaan ammattilaisten työtä ja ohjaamaan kansalaisia digitaalisesti koronaoireiden arviointiin, etävastaanottojen käyttöön ja koronatestiin.
Joel Holmén
Psykiatriaan erikoistuva lääkäri, Tyks, ja asiantuntijalääkäri, VideoVisit.
Kehittänyt ja vienyt käytäntöön helppokäyttöisen tablettipohjaisen etävastaanottomallin varsinaissuomalaisille vanhuspsykiatrian potilaille. Tämä etähoito on osoittautunut erityisen toimivaksi koronaepidemian aikana.
Maria Kaista
Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, Hus.
Kaistan perustamassa ja yhdessä ensihoitajien Jukka Lehtolan ja Tapio Sovijärven kanssa toimittamassa RADplus-podcastissa käsitellään ensi- ja akuuttihoidon aiheita tavalla, josta hyötyvät kliinisen työn etulinjassa olevat ja myös potilaat.
Anne Kallio
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, eläkkeellä.
Kallio on tehnyt elämäntyönsä digitaalisen terveydenhuollon parissa. Kalliolla on ollut tärkeä rooli Suomen kansallisen digitaalisen terveydenhuollon infrastruktuurin kehittämisessä.
Risto Kanerva
Puheenjohtaja, Apteekkariliitto.
Apteekkariliiton viime vuonna lanseeraama digitaalinen alusta eApteekki ja siihen liittyvä mahdollisuus saada lääkkeitä kotiin kuljetettuna muodostui koronaepidemian oloissa tärkeäksi ja oikea-aikaisesti pystytetyksi palveluksi, joka tänä vuonna levisi apteekkeihin laajalti.
Kalle Kurppa
Lasten ja nuorten terveyden edistämisen professori, Tampereen yliopisto.
Tampereen yliopiston tutkijoiden kehittämän ohutsuolinäytteiden digitaalisiin 3D-kuviin perustuvan menetelmän avulla on saatu diagnosoitua keliakia henkilöillä, joilla se ei tule perinteisin menetelmin esiin. Tutkimusartikkelissa ensimmäisenä tutkijana on lääketieteen opiskelija Johannes Virta.
Helena Mäenpää
Lastenneurologian erikoislääkäri, Hus.
Vastaa liikelaboratorion 3D-liikeanalyysilaitteistolla tehtävistä kävelyanalyyseistä. Suomen ainoan kliinisiä 3D-kävelyanalyysejä tekevän yksikön ansiosta vältytään tarpeettomilta leikkauksilta ja saavutetaan potilaalle paras mahdollinen toimintakyky.
Aapo Puskala
Psykologi, web-kehittäjä.
Kun valtava määrä psykoterapiayhtiö Vastaamon arkaluonteisia potilastietoja valui kiristäjän käsiin syksyllä, Puskala auttoi uhreja luomalla heille Tietovuodot.fi-sivuston, jonka kautta he voivat helposti ja tietoturvallisesti tarkistaa, onko heidän tietonsa jo vuodettu anonyymiin Tor-verkkoon.
Timo Salomäki
Asiantuntijalääkäri, Esko Systems.
Salomäki on ollut yli 11 vuoden ajan mukana kehittämässä nyt Oulusta muualle Suomeen leviävää ja ammattilaisten kiittämää Esko-potilastietojärjestelmää ja erityisesti siihen liittyvää sähköistä anestesiakertomus Anttia.
Aleksi Yrttiaho
Tiedonhallintajohtaja, THL.
Yrttiaho tiimeineen kehitti tietoturvallisen Koronavilkku-sovelluksen, joka on apuna koronatartuntojen jäljittämisessä. Helppokäyttöinen Vilkku luo suomalaisille turvallisuutta epävarmassa epidemiatilanteessa. Kiitämme myös avointa koodia, joka voi edistää terveysteknologian kehitystä jatkossa, ja ohjelmistoyhtiö Solitaa budjetin alittumisesta.
KANDIEN VALINNAT
1. Jesper Perälä
Puheenjohtaja, Nuorten lääkärien yhdistys.
Nuoren lääkärisukupolven aktiivinen ja esimerkillinen keskustelija. Nostaa rohkeasti ja nasevasti esiin teemoja lääketieteen opetuksen, erikoislääkärikoulutuksen ja terveydenhuollon tulevaisuudesta vastavalmistuneen lääkärin näkökulmasta.
2. Riku Metsälä
Puheenjohtaja, Medisiinariliitto.
Nostaa herkästi ja asiaankuuluvasti monitahoiseen kansalliseen keskusteluun lääketieteen opiskelijoille merkityksellisiä ajankohtaisia asioita. Yhteistyö eri tahoille toteutuu taidokkailla neuvottelutaidoilla rakentavasti ja hyvässä hengessä. Pitkän linjan edunvalvoja Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa ennen ja jälkeen yliopistofuusion.
3. Aki Lindén
Lääkärikansanedustaja (sd.) ja Husin entinen toimitusjohtaja.
Lindén on pitänyt vuoden aikana julkisessa keskustelussa aktiivisesti esillä koronapandemiaa ehkäiseviä rajoitustoimia helposti ymmärrettävällä tavalla.
4. Juhani Knuuti
Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori, Turun yliopisto.
Vankkumaton huuhaan vastustaja, joka on tänä vuonna ollut myös aktiivinen keskustelija koronaan liittyvässä faktassa ja fiktiossa. Hyvän Tiedon Omena -tunnustuksen vastaanottaja vuosimallia 2020.
5. Juhani Jääskeläinen
Koulutusjohtaja ja yleislääketieteen kliininen opettaja, Tampereen yliopisto.
MEDigi-hankkeen johtoryhmän jäsenenä tehnyt korvaamatonta työtä digitalisaation hyödyntämiseksi lääkärikouluksessa sekä koulutuksen mukautuessa koronatilanteeseen.Jääskeläinen on keskeinen pitkäaikainen koulutuksen kehittäjä Tampereella ja etenkin korona-aikana merkittävä lähimuotoisen opetuksen turvaaja. Jääskeläinen tuo opetuksessa poikkeuksellisen selkeästi esiin terveydenhuollon suhdetta koko yhteiskuntaan ja kehittää opetustaan jatkuvasti.
6. Simo Nuuttila
Pääsihteeri, Medisiinariliitto.
Medisiinariliiton puheenjohtajan kanssa merkittävä lääketieteen opetukseen kansallisella tasolla vaikuttava edunvalvoja. Aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja erityisesti Twitterin puolella. Ottaa monipuolisesti kantaa niin kansallisiin kuin paikallisiin ongelmakohtiin.
7. Virve Koljonen
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri, tohtoriohjelman ohjaaja, Helsingin yliopisto.
Pidetty kliininen opettaja. Koljonen on tullut lähelle opiskelijoita integroitumalla osaksi nuorempien kollegoiden luontaista sosiaalisen median ympäristöä ylläpitämällä suosittua Plastiikkaope-instagram-tiliä, johon hän tuottaa havainnollistavia opetusvideoita. Suosituimmat videot ovat keränneet yli 4 000 katselukertaa.
8. Kari Tikkinen
Urologian ja kliinisen epidemiologian professori, Helsingin yliopisto.
Suomen SOLIDARITY-tutkimuksen vastaava henkilö. Ollut näkyvästi esillä sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa koronaan liittyvien tutkimusten ja varautumisen epäkohtien osalta.
9. Anni Saukkola
Yleislääkäri, somelääkäri.
Jatkanut aktiivista työtä somelääkärinä. Tänä vuonna ansioitunut erityisesti koronapandemiaan liittyvien sisältöjen tuottamisessa, jakaen tieteeseen pohjautuvaa informaatiota kansantajuisesti.
10. Mika Rämet
Johtaja, Rokotetutkimuskeskus, Tampereen yliopisto.
Antanut asiantuntevasti ja selväsanaisesti haastatteluja koronapandemian hoitamisesta ja tulevista rokotteista.
KESKUSTELUNHERÄTTÄJÄT
Vuokko Anttonen
Professori emerita, Oulun yliopisto.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteutetun Koko Suomi harjaa -terveyskampanjan vastuuhenkilö. Kampanjan tavoitteena on saada kaikki suomalaiset tietoisiksi suunterveydestä ja siitä, että jos ihminen ei itse pysty huolehtimaan suunterveydestään, hänen on saatava siihen apua.
Markku Broas
Infektiotautien ylilääkäri, Lapin sairaanhoitopiiri.
Esiintyi luotettavasti mediassa, kun ensimmäinen koronavirustapaus tuli julki. Asettui aina ovelasti rokotusmyönteisten kylttien viereen televisiolähetyksissä ja piti joka kuvassa Minä olen ottanut influenssarokotteen sinun vuoksesi -rintanappia. Antanut uutterasti ja asiantuntevasti haastatteluja eri medioille läpi koronavuoden.
Vladimir Heiskanen
Terveysbloggari, hammaslääketieteen opiskelija.
Heiskasen pitämä Valtsun terveysblogi on kymmenen vuotta perannut terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä väitteitä. Blogi jakaa kaivattua ja tärkeää tutkittua terveystietoa, ja Heiskasen kirjoittelua seuraavat monet terveydenhuollon ammattilaiset.
Jarmo Karpakka
Entinen lääketieteellinen johtaja, Mehiläinen.
Hiljattain eläkkeelle siirtynyt Karpakka halusi kiinnittää huomiota miesten terveyteen, koska miesten elinvuosien odote ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin naisten. Nostaakseen aiheesta keskustelua hän aloitti 18. elokuuta kävelyurakan Jäämereltä Itämerelle.
Linda Konate
Toiminnanjohtaja, Lääkärit ilman rajoja Suomen toimisto.
Yhdistys on avannut keskustelua siitä, miten koronarokotteita saataisiin myös köyhille maille. Lääkärit ilman rajoja toimi myös konkreettisesti hädänalaisten hyväksi elokuussa, kun se Sea Watchin kanssa pelasti hukkumisriskissä olevia EU:hun pyrkijöitä Välimerellä jäsenmaiden vaikeutettua pelastustöitä koronaepidemiaan vedoten.
Marjukka Myllärniemi
Professori, tutkimusvaradekaani, Helsingin yliopisto.
Otti alkusyksystä näkyvän roolin julkisuudessa varoittelemalla koronaviruksen toisesta aallosta. Jo keväällä oli mukana suomalaistutkijoiden julkaisemassa avoimessa kirjeessä, joka toivoi hallituksen tavoittelevan koronaviruksen tukahduttamista.
Jere Reijula
Keuhkotautien erikoislääkäri, Hus.
Alkoi alkuvuodesta julkaista suomenkielistä keuhkosairauksien podcastia lääketieteen opiskelijoille ja lääkäreille. Podcasteissa on käsitelty tietenkin koronaa, mutta myös muita keuhkoaiheita. Puhumassa on Reijulan lisäksi muitakin asiantuntijoita.
Aleksi Reito
Ortopediaan ja traumalogiaan erikoistuva lääkäri, dosentti, Tays.
Nuorten lääkärien yhdistys valitsi Reiton vuoden nuoreksi kliiniseksi tutkijaksi. Pitää esimerkiksi Tilastokunto-blogia, jossa avaa kollegoille tilastotieteen metodologiaa.
Mika Venhola
Lastenkirurgi, Oulun yliopistollinen sairaala.
Yli 20 vuoden ajan herättänyt eettistä keskustelua lasten sukupuolielinten korjausleikkauksista ja lasten itsemääräämisoikeudesta sukupuolen suhteen. Kieltäytyy itse leikkaamasta intersukupuolisia lapsia kosmeettisista syistä.
Oskari Välimäki
Puheenjohtaja, Vastalääke ry.
Lääketieteen kandien perustama tutkittua terveystietoa tuottava yhdistys jatkoi Välimäen johdolla ansiokasta työtä taistelussa huuhaata vastaan. Yhdistys sai Tieteen tiedotus ry:n apurahan, jonka avulla toimintaa laajennetaan yhä useammalle paikkakunnalle.
PITKÄJÄNTEISET
Anja Eerola
Erikoishammaslääkäri, Hammaslääkäriliitto.
Hammaslääkäriliiton pitkäaikainen varatoiminnanjohtaja ja hammaslääkärikunnan aktiivisesti kantaa ottava, hyvin verkostoitunut edunvalvoja, joka on kaikissa sote-uudistuksen käänteissä pitänyt esillä väestön hammaslääkäripalvelujen tarvetta ja suunterveyden merkitystä.
Unto Häkkinen
Tutkimusprofessori, THL.
Häkkinen on vetänyt koko 2000-luvun ajan useita kansallisesti merkittäviä terveyspolitiikkaan ja -talouteen liittyviä tutkimushankkeita. Tänä vuonna THL julkaisi Häkkisen johdolla laaditut mallit tulevien maakuntien sote-rahoitusta varten.
Turkka Kirjavainen
Apulaisylilääkäri, Hus.
Lasten keuhkosairauksien hoidon pioneeri Suomessa. Ulkomailta oppia hakenut Kirjavainen on uudistanut lasten keuhkosairauksien hoitolinjat mukailemaan kansainvälisiä käytäntöjä.
Hanna-Maija Kuusisto
Neuroalojen ja kuntoutuksen ylilääkäri, Tays.
Etähoidon edelläkävijöitä Suomessa. Otti etähoidon työkalupakkiin Taysin neurologiassa jo 2000-luvun alkupuolella ja väitteli aiheesta vuonna 2016. Tänä epidemiavuonna opit tulivat tarpeeseen, ja Taysin neurologia vältti etähoidon avulla valtaosan hoitovelasta.
Jari Laukkanen
Kardiologi, Keski-Suomen keskussairaala, professori, Itä-Suomen yliopisto.
Tutkinut työryhmänsä kanssa saunan terveysvaikutuksia jo pitkään ja nostanut suomalaisen saunatutkimuksen maailman huipulle. Laukkasen johtama tutkimusryhmä on julkaissut jo yli kolmekymmentä tutkimusraporttia vertaisarvioiduissa lääketieteellisissä lehdissä.
Mika Lehto
Dosentti, kardiologian erikoislääkäri, Hus.
Eteisvärinän pitkän linjan tutkija sai tänä vuonna konkreettisesti käyntiin tutkimushankkeen, jota valmisteltiin pari kolme vuotta. Nyt kaikista suomalaisista eteisvärinäpotilaista vuosilta 2004–2018 kerätään kaikki olennainen rekistereissä oleva tieto. Tarkoitus on mahdollistaa hyvän hoidon suunnittelu tuleville vuosille.
Hanna Nohynek
Ylilääkäri, THL.
Pitkän linjan rokoteasiantuntija on asiallisesti ja selväsanaisesti osallistunut koronarokotekeskusteluun. Avannut kansalaisille kärsivällisesti faktoja koronarokotteesta ja rokotekehityksestä ylipäätään. Kannusti influenssarokotteen ottamiseen tänäkin vuonna.
Aila Rissanen
Emeritaprofessori, Helsingin yliopisto.
Lihavuustutkimuksen pioneeri Suomessa. Syömishäiriöiden hoidon kehittäjä, oli mukana tekemässä myös lihavuuden hoidon linjauksia Euroopan tasolla lihavuustutkijoiden Euroopan kattojärjestössä EASO:ssa. Jatkaa eläkkeelläkin lääkäreiden kouluttamista lihavuus- ja syömishäiriöpotilaiden kohtaamiseen.
Paulus Torkki
Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, kehitysjohtaja, NHG.
Väsymätön terveydenhuollon vaikuttavuuden puolestapuhuja, kustannustehokkuuden tutkija ja Vaikuttavuusseura ry:n kantava voima.
Olli Vapalahti
Professori, Helsingin yliopisto.
Ollut ahkerasti esillä mediassa selittämässä koronaviruksen toimintaa ja tarttumista. Vapalahden ammattitaito on ennenkin auttanut ymmärtämään uusien virusten toimintaa, mutta koronavuonna tiedolle on ollut aivan erityinen tarve.
UUDISTAJAT
Kari Alitalo, Kalle Saksela, Seppo Ylä-Herttuala
Professorit Helsingin ja Itä-Suomen yliopistosta.
Professorit alkoivat heti keväällä kehittää omaa suomalaista koronarokotetta. Suomessa kehitetty rokote takaisi, että Suomeen saadaan rokote. Jos rokote todetaan toimivaksi, se saattaa estää viruksen tartunnan muita tehokkaammin.
Emil Heinäaho
Yleislääketieteen osastonylilääkäri, Hus Akuutti.
Luotsaa Päivystämisen peruskoulua, kolmen kuukauden mittaista koulutusjaksoa, jossa nuoret lääkärit saavat perustaidot yleislääketieteen alan päivystykseen sairaalan yhteispäivystyksessä. Jakaa myös Instagram-tilillään tietoa ja tunnelmia yleislääketieteen päivystyksestä ja päivystyskoulutuksesta.
Tero Järvinen
Professori, Tampereen yliopisto.
Löysi tutkimusryhmänsä kanssa: ”ihon postinumeroon” hakeutuvan peptidin ensimmäisinä maailmassa. Proteiini siis ohjaa ihosairauden lääkkeen oikeaan kudokseen.
Olli Kärkkäinen
Farmakologian ja toksikologian dosentti, Itä-Suomen yliopisto.
Kärkkäisen johdolla tehty tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että seeruminäytteen aineenvaihduntatuotteiden profiilista voidaan tunnistaa, kenelle todennäköisesti kehittyy jatkossa alkoholiperäinen sairaus. Haittojen ehkäisyllä olisi suuri kansanterveydellinen merkitys.
Jussi Merenmies
Lääketieteen koulutusohjelman johtaja, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto.
Merenmies toimi puheenjohtajana työryhmässä, joka laati tänä vuonna julkaistut kansalliset valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet. Tavoitteet sisällytetään kaikkien tiedekuntien opetussuunnitelmiin.
Lotta Oksanen ja Enni Sanmark
Erikoistuvat lääkärit, Hus.
Polkaisivat omalla ajallaan käyntiin mittavan ja monipolvisen koronatutkimuksen, jolla pyritään pelastamaan Suomen talous muun muassa mallintamalla, miten koronavirus liikkuu sisätilassa. Onnistuivat sitouttamaan hankkeeseen ison joukon tutkimusryhmiä ja yrityksiä sekä Husin.
Sirkku Pikkujämsä
Lääkintöneuvos, puheenjohtaja, Palveluvalikoimaneuvosto Palko.
Sairauksien ennaltaehkäisystä halutaan iso trendi terveydenhuoltoon. Askel sen suuntaan on Palkon alustavasti hyväksymä suositusluonnos, jonka mukaan ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvän elintapamuutoksen tukemisessa vaikuttaviksi todetut menetelmät kuuluvat terveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Lasse Rämö
Osastonlääkäri, Töölön sairaala, Hus.
Satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen julkaisu kirurgian alalla on uutinen. Rämö oli päätutkijana JAMAssa toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa vertailtiin olkavarren murtuman hoitoa leikkauksella ja ilman sitä. Se osoitti, että molemmat parantuivat yhtä hyvin, mutta parantuminen tapahtui leikattujen ryhmässä nopeammin.
Paulina Salminen
Professori, ylilääkäri Turun yliopisto ja Tyks.
JAMA valitsi Salmisen johtamasta APPAC-tutkimuksesta kirjoitetun artikkelin yhdeksi 2010-luvun tärkeimmistä ja vaikuttavimmista artikkeleista. Komplisoitumatonta umpilisäketulehdusta voi hoitaa antibiootilla ilman leikkausta.
Heikki Wiik
Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta Tervian lääketieteellinen johtaja, Oulun yliopistollisen sairaalan asiantuntijaylilääkäri.
Viime vuoden lopulla perustettu osuuskunta on helpottanut erikoislääkäripulaa tänä vuonna Oysin erva-alueen keskussairaaloissa.
VUODEN VÄITÖKSET
Marjut Evälahti
HLT, Helsingin yliopisto
Kyseessä on poikkeuksellisen pitkäkestoinen seurantatyö, jossa terveitä suomalaislapsia tutkittiin syntymästä saakka noin 25 vuoden ikään ja analysoitiin leukojen ja hampaiston normaalia kehitystä. Tämän työn perusteella luotiin suomalaislasten viitearvot kuvaamaan kallon ja kasvojen eri osien kokoa, muotoa ja pituuksia ja näissä havaittavia kasvumuutoksia eri ikävaiheissa. Tuloksia voidaan hyödyntää normaalin ja poikkeavan kasvun tutkimuksessa ja seurannassa, oikomishoidon suunnittelussa sekä luuston kehityshäiriöiden erityishoidoissa.
Kjell Helenius
LT, Turun yliopisto
Väitöstutkimuksessa todettiin, että sekä pikkukeskosten varhainen sairaalasiirto että syntyminen muussa kuin yliopistosairaalassa olivat yhteydessä lisääntyneeseen aivoverenvuoto- ja kuolemanriskiin. Nämä tulokset osoittavat, että Suomessa noudatettava hoitostrategia on toimiva. Keskittämällä pikkukeskosten synnytykset aktiivisesti yliopistosairaaloihin vältetään monia vakavia hoidon haittavaikutuksia, kuten vakavia aivoverenvuotoja.
Sanna Juujärvi
LT, Oulun yliopisto
Parasetamoli on yksi käytetyimmistä lääkkeistä maailmanlaajuisesti kivun ja kuumeen hoidossa. Pienten lasten ja vastasyntyneiden hoidossa sen käyttö on ollut kuitenkin rajoitetumpaa. Tehohoidossa sen käyttö aloitettiin noin 10 vuotta sitten, ja tutkimusta parasetamolin käytöstä tässä ikäryhmässä on vähän. Tutkimuksessa todettiin, että parasetamoli on turvallinen lääke vastasyntyneiden tehohoidossa huomioiden sen varhaisia ja pitkäaikaisvaikutuksia. Parasetamolin havaittiin olevan myös tehokas lääke avoimen valtimotiehyeen hoidossa.
Satu Kainulainen
LT, Helsingin yliopisto.
Kortisonia käytetään maailmalla laajalti pään ja kaulan alueen syöpien leikkauksen yhteydessä, mutta vankkoja todisteita sen hyödystä ei ole osoitettu. Tutkimuksessa osoitettiin, että kortisonin (deksametasonin) käyttö lisäsi merkittävästi leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita, erityisesti infektioita, eikä vähentänyt odotetulla tavalla kaulan alueen turvotusta eikä lyhentänyt tehohoidon ja sairaalahoidon pituutta. Lisäksi kortisonin käyttö lisäsi merkittävästi kuolleisuutta (14 % vs. 0 % 6 kk leikkauksesta). Tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että kortisonin käyttö ei ole suositeltavaa pään ja kaulan alueen syövän kirurgisen hoidon yhteydessä ja vaikuttaa kansainvälisesti hoitokäytäntöihin.
Juha Kiiski
LT, Tampereen yliopisto
Lantion alueen syöpäkasvaimet ovat haastavia hoitaa, mutta huolellisella suunnittelulla ja erikoisalojen välisellä yhteistyöllä leikkauskuolleisuus on matala. Väitöstyössä kehitettiin kolme erilaista algoritmia ristiluun poiston, lantion tyhjennysleikkauksen ja lantion amputaation hoidon avuksi. TMG-kieleke ja mikrokirurgiset kielekkeet ovat luotettavia lantion alueen kookkaiden ja monimutkaisten kudospuutosten korjauksessa. Pelkkää palliatiivista lantion alueen leikkausta pitää harkita erityisen tarkasti.
Mari Kinnunen
LT, Itä-Suomen yliopisto
Synnytyskivun hoito kiinnostaa varmasti suurta yleisöä. Syntyvyys on laskenut, joten uusi tieto hyvistä ja turvallisista synnytyskivun hoitomahdollisuuksista on tervetullutta. Suurin uutuusarvo Marin väitöskirjassa on, että jo latentin vaiheen kipua voidaan hoitaa turvallisesti ja tehokkaasti. Vaikka läpi ihmiskunnan historian on synnytetty, Marin tutkimus latentin vaiheen kivunlievityksestä on yksi ensimmäisistä, ja on jo muuttanut ja tulee muuttamaan hoitokäytäntöjä.
Aino Latva-Rasku
LT, Turun yliopisto
Väitöstutkimus osoitti, että käytännössä yksinomaan suomalaisessa geeniperimässä esiintyvän AKT2-geenin mutaation kantajilla insuliiniherkkyys oli selvästi alentunut useissa eri kudoksissa samanikäisiin ja -painoisiin verrokkeihin nähden jo ennen tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Latva-Rasku tutki myös lääkkeiden vaikutusta insuliiniherkkyyteen. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että diabeteslääke dapagliflotsiini voisi helpottaa insuliiniresistenssiä koko elimistön tasolla. Vaikka tarkemmalla PET-menetelmällä tutkittuna kudoskohtainen insuliiniherkkyys ei kuitenkaan parantunut lääkehoidon aikana tyypin 2 diabetesta sairastavilla, jo kahdeksan viikon hoidon aikana verensokeriarvojen laskun lisäksi maksan ja keskivartalon ihonalaisen sekä sisäelimiä ympäröivän rasvan määrä kuitenkin väheni merkittävästi.
Timo Pekkala
LT, DI, Itä-Suomen yliopisto
Väitöstutkimus antaa entistä tarkemman käsityksen dementian ja siihen liittyvien aivomuutosten ennustettavuudesta eri ikäryhmissä. Riskipotilaiden tehokasta tunnistamista tarvitaan jatkossa dementiaa ja haitallisia aivomuutoksia ehkäisevien ja hidastavien hoitojen kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi diabetekseen liittyvien aineenvaihduntahäiriöiden yhteyttä aivomuutoksiin.
Jori Pesonen
LT, Tampereen yliopisto
Väitöstutkimuksessa selvitettiin yövirtsaamisen eli nokturian ennustetta sekä oireen vaikutusta kaatumisten, murtumien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Tutkimukseen sisältyvien systemaattisten katsausten panosta kliinisen epidemiologian menetelmien kehitystyössä voidaan pitää merkittävänä, koska oireiden ennustetta tutkivat meta-analyysit ovat entuudestaan harvinaisia näiden metodologisten haasteiden takia. Väitöskirjan havainnot antavat olettaa, että nokturian vuoksi hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä tulee kasvamaan ja että oireen hoidossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota potilaan yleisen terveydentilan kartoitukseen ja terveysriskien hallintaan. Tutkimusta voidaan pitää myös hoitokäytäntöjen kannalta merkittävänä.
Ari Siitonen
FM, LT, Oulun yliopisto
Suurimman osan Parkinsonin taudin muodoista ajatellaan syntyvän ympäristötekijöiden ja monen geneettisen muuttujan vaikutuksesta. Suomalaisesta potilasaineistoista löydettiin yli 90 periytyvää riskitekijää, jotka puoltavat tätä käsitystä. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään taudin perinnöllisiä erityispiirteitä Suomessa ja edistävät taudin syntymekanismin selvitystä.
YHTEISTYÖN EDISTÄJÄT
Teemu Helkamaa
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT, Töölön sairaala.
Opiskeli potilastietojärjestelmä Apotin ja Epicin vapaahtoisena ensimmäisten joukossa vuonna 2017 ja on sen jälkeen kouluttanut kollegoitaan. Omaa selkeän näkemyksen järjestelmän puutteista, mahdollisuuksista ja työskentelee sen kehittämiseksi edelleen.
Tuija Ikonen
Potilasturvallisuuden professori, Turun yliopisto.
Aloitti Turun yliopiston ensimmäisenä potilasturvallisuuden professorina. Ikosen johtamassa Vaasan sairaanhoitopiirin Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksessa rakennetaan kansallista potilasturvallisuuden mittaamisen mallia, joka on askel kohti toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia.
Pauliina Ilmonen
Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori, Aalto-yliopisto.
Johtaa tutkimusryhmää, joka laskee koronaviruspotilaiden määriä Suomessa ja laatii mallinnuksia viruksen leviämisestä. Laskelmat ovat olleet viranomaisten apuna koronatoimissa ja auttaneet myös suurta yleisöä hahmottamaan pandemiaa.
Anitta Karioja
Johtava ylihoitaja, Hus Akuutti.
Hus Akuutissa aloitetun, hyvään käytökseen tähtäävä Parempien kohtaamisten Hus -hankkeen tulokset olivat niin hyviä, että hyvän käytöksen edistäminen nostettiin koko Husin vuosien 2020–2024 strategiaan.
Heikki Kaukoranta
Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Vaasa.
Koronatartunnat ryöpsähtivät Vaasassa lokakuussa, mutta ne saatiin paikallisilla toimilla kuitenkin melko hyvin tukahdutettua ja nousu jäi hetkelliseksi. Yksi syy Suomen verrattain alhaisiin lukuihin on se, että suuriakin tartuntaryppäitä on saatu selvitettyä ja niiden leviäminen estettyä, mistä Vaasa oli hyvä esimerkki.
Katariina Kökkö ja Riku Metsälä
Lääketieteen kandit, Suomen Medisiinariliitto.
Koronaepidemian vuoksi lääketieteen kandeilla oli tiedossa vaikea kesä töissä. Medisiinariliitto polkaisi pikavauhtia lääketieteen opiskelijoiden tueksi mentorointiohjelman, johon osallistui 130 mentoria ja 230 mentoroitavaa. Metsälä ja Kökkö olivat vastuuhenkilöt toiminnassa, joka onnistui niin hyvin, että se aiotaan vakinaistaa.
Reetta Kälviäinen
Neurologian professori, Itä-Suomen yliopisto.
Kys ja Itä-Suomen yliopisto olivat mukana Euroopan laajuisessa 9 000 potilaan tutkimuksessa, jollaista ei ole ennen epilepsiakirurgian pitkäaikaisvaikutuksista tehty. Yhteistyön tuloksena selvisi, että epilepsiakirurgia on tuloksekasta: potilaista 72 prosenttia saavutti kohtauksettomuuden vuoden ja 66 prosenttia viiden vuoden ajaksi.
Sauli Palmu
Vastuulääkäri, Lasten lääketutkimuskeskus PeeTU, Tays.
Suomen ainoassa lasten varhaisvaiheen lääketutkimuksiin erikoistuneessa keskuksessa on käynnissä jo lähes parikymmentä tutkimusta. Tarjoaa keskitettyjä kliinisen lääketutkimuksen palveluja koko Suomen lapsiväestölle ja tekee myös pohjoismaista yhteistyötä.
Mirjami Tran Minh
Tiedeviestintä ja yhteiskuntasuhteet, Cancer IO, Helsingin yliopisto.
Potilaan ääni terveydenhuollon suuntaan, Tran Minh tuo arvokasta tietoa niihin pöytiin, joissa syöpähoitoja suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään. Edesauttaa potilaiden muuttumista passiivisesta tutkimuskohteesta aktiivisiksi ja merkityksellisiksi sisällön tuottajiksi.
Sara Wickström
Apulaisprofessori, Helsingin yliopisto.
Wickström on kutsuttu ainoana suomalaisena mukaan merkittävään Euroopan biotieteitä edustavaan EMBO-tutkijaorganisaatioon, johon valitaan erittäin ansioituneita tutkijoita. Wickström työskentelee Helsingissä HiLIFE-tutkimuskeskuksessa ja lääketieteellisen tiedekunnan Stem Cells and Tissue Architecture -tutkimusryhmän johtajana.
YRITYSMAAILMA
Jarno Alén
Lääkevalmistuksesta vastaava, Yliopiston Apteekki.
Yhtiö käynnisti syksyllä uuden palvelun, jonka se arvelee tuovan julkiselle terveydenhuollolle mittavia säästöjä tekemällä 110 000 kotikäyntiä tarpeettomaksi. Antibioottipumppujen täyttöpalvelu mahdollistaa potilaan varhaisen kotiutumisen sairaalasta, koska pumppu annostelee lääkettä suonensisäisesti tasaisesti.
Pekka Huovinen
Johtaja, GE Healthcaren Helsingin tehdas.
Vallilan tehtaalla potilasmonitorien tuotantoa on lisätty koronakriisissä ennätysajassa, jotta sairaaloille koko maailmaan on saatu elintärkeitä laitteita. Kaikki tuotantoennätykset on rikottu, ja Helsingin yksikkö on tehnyt globaalistikin hyvän tuloksen GE:lle.
Ville Iho
Toimitusjohtaja, Terveystalo.
Terveystalo on ollut julkiselle puolelle merkittävä yhteiskumppani koronatestauksessa. Yhtiö on testannut ja ottanut käyttöön ketterästi uusia menetelmiä ja näytteenottotapoja koronadiagnostiikkaan. Terveystalo myös päätti jakaa kaikille noin 5 000 työntekijälleen 500 euroa kiitoksena koronatyöstä.
Markku Jalkanen
Toimitusjohtaja, Faron Pharmaceuticals.
Turkulainen yhtiö kehitti interleukiini-beetasta injektoivan muodon alun perin keuhkotauti ARDS:n hoitoon, mutta pandemia teki siitä kiinnostavan tutkimuskohteen myös koronainfektion hoidossa. Traumakine ei pärjännyt WHO:n Solidarity-tutkimuksessa, mutta testaaminen jatkuu Yhdysvalloissa. Harva kotimainen lääke on päässyt näin pitkälle.
Janne-Olli Järvenpää
Toimitusjohtaja, Mehiläinen.
Mehiläinen perusti syksyllä uuden yhtiön, BeeHealthyn, jonka avulla Mehiläisen on tarkoitus kansainvälistyä digitaalisen terveydenhuollon saralla Euroopassa. Digitaalisuuteen pohjautuviin terveydenhuollon palveluihin aiotaan yhdistää myös fyysiset klinikat.
Deb Mangone
Maajohtaja, Pfizer Finland.
Lääkeyhtiö Pfizer toi toivoa koronapandemian loppumisesta kertomalla ensimmäisenä hyviä uutisia BioNTechin kanssa kehittämänsä koronarokotteen tehosta. Pfizer ja muut koronarokotteiden kehittämisessä onnistuneet yritykset ovat tehneet poikkeuksellisen nopeaa työtä.
Tuomas Neuvonen
Toimitusjohtaja, Sooma Medical.
Tasavirtastimulaatio pääsi hoitomuotona mukaan heinäkuussa päivitettyyn masennuksen Käypä hoito -suositukseen. Se on merkittävä askel Neuvosen perustamalle Soomalle, joka ainoana Suomessa valmistaa tasavirtastimulaatiohoitoon tarvittavia laitteita.
Lauri Sippola
Toimitusjohtaja, Kaiku Health.
Syövän digitaaliseen oireseurantaan sovelluksen kehittänyt Kaiku Health lähti maailmanvalloitukseen siirryttyään ruotsalaisen pörssiyhtiö Elektan omistukseen. Tänä keväänä Kaiku Health kehitti muutamassa viikossa myös oireseurantamallin koronatartuntojen tarkkailuun yhdessä sveitsiläisen yliopistosairaalan kanssa.
Antti Viitanen
Hallituksen puheenjohtaja, Lääketeollisuus ry.
Lääketeollisuus julkisti kesällä viidettä kertaa euromääräiset tiedot terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tekemästään yhteistyöstä osoittaen tässä pitkäjänteistä avoimuutta.
Ilpo Tolonen
Toimitusjohtaja, Syöpäsairaala Docrates.
Sairaala otti käyttöön tiukat turvatoimet heti koronapandemian alussa ja turvasi näin syöpää sairastavien keskeytyksettömät hoidot ja henkilökunnan terveyden.
Kurkkaa myös, keitä oli sadan vaikuttajan listoilla aiempina vuosina:
