1. Petja Orre

Johtava ylilääkäri, johtaja, Keravan terveyspalvelut.

Orre on uudenlainen lääkärijohtaja, jonka johdolla Keravan perusterveydenhuollossa on esimerkillisesti uudistettu toimintaa, parannettu palveluiden laatua ja varmistettu myös lääkäriresurssien riittävyys.

Lue Petja Orren haastattelu täältä

2. Helena Liira

Osastonylilääkäri, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, Hus.

Liira otti rohkeasti vetääkseen Husin kesällä perustaman Toiminnallisten häiriöiden poliklinikan, joka on ainoa laatuaan Suomessa ja paljon vartijana. Poliklinikka pyrkii kuntouttamaan vaikeista selittämättömistä oireista kärsiviä potilaita, joiden suureen määrään ja toimivien hoitojen puutteeseen on erityisesti viime aikoina havahduttu.

Lue Helena Liiran haastattelu täältä

3. Anni Saukkola ja Jenni Puoliväli

Tiedenaiset-Instagram-yhteisön lääkäriperustajat, yleislääkäri ja anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri.

Tiedenaisten tavoitteena on tehdä tieteestä mediaa kiinnostavaa ja tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät muulla tavoin juuri törmää tutkittuun tietoon. Yhteisölle on lyhyessä ajassa kertynyt jo lähes 20 000 seuraajaa.

Lue Anni Saukkolan ja Jenni Puolivälin haastattelu täältä

4. Maria Virkki

Hallintoylilääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä.

Maria Virkin Päijät-Hämeeseen tuoman case manager -mallin avulla potilaiden päivystyskäynnit vähenivät 41 prosenttia ja hoitojaksot 34 prosenttia. Virkki on vuonna 2019 ollut vaikuttamassa myös siihen, että päijäthämäläisten alkoholinkäytöstä kysytään kaikilla terveydenhuollon käynneillä varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti.

5. Charlotta Sandler

Farmaseuttinen johtaja, FaT, Suomen Apteekkariliitto.

Apteekkiala on herännyt ottamaan isompaa roolia terveydenhuollossa. Sandler ja Apteekkariliitto etsivät virkeästi keinoja ratkoa lääkitysturvallisuuden riskejä. Lääkeneuvonta siirrettiin digiaikaan keväällä, eikä vastaavaa ole tehty missään muualla maailmassa. Apteekkariliitto on myös lähtenyt uudenlaiseen yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa kehittämällä Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelun vanhusten hoivakodeille.

6. Anu Mutka ja Janne Forsberg

Avoterveydenhuollon palvelujohtaja, Jyväskylän kaupunki ja vastaava lääkäri, Kunnanlääkärit Hankasalmi Oy.

Hankasalmen vaikeaan lääkärirekrytointiongelmaan keksittiin ratkaisu palvelusetelikokeilun myötä. Julkinen ja yksityinen toimija yhteistyössä kantavat vastuuta hankasalmelaisista. Hankasalmi on ensimmäinen kunta, jossa on käytössä koko avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa koskeva palveluseteli.

7. Sakris Kupila

Puheenjohtaja, Seta. Neljännen vuoden lääketieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto.

Kupila kouluttaa ja opastaa lääkäreitä ja lääketieteen kandeja murtamaan sukupuolivähemmistöihin ja varsinkin transihmisiin liittyviä ennakkoluuloja. Toiminut myös Amnestyn translain uudistuskampanjan keulakuvana.

8. Margareeta Häkkinen

Ylilääkäri, A-klinikka. Yksi opioidikorvaushoidon käytännön oppaan pääkirjoittajista ja hoitokäytäntöjen kehittäjä. Opas on tänä vuonna levinnyt käyttöön eri puolilla Suomessa ja osaltaan vähentää opioidien käyttöön liittyviä ongelmia, jotka ovat erityisesti tänä vuonna nousseet laajaan keskusteluun. Häkkinen on myös ollut mukana kehittämässä päihdelääketieteen erityispätevöitymisohjelmaa.

9. Lara Juvonen

Yleislääketieteeseen erikoistuva terveyskeskuslääkäri, Helsingin kaupunki.

Nuoren lääkärin rohkea ulostulo ja sosiaalisessa mediassa julkaistu kirjoitus terveyskeskusten arjesta nostivat jälleen valtakunnan julkisuuteen terveyskeskusten ongelmat ja avasivat nuorten terveyskeskuslääkäreiden työn kipukohtia.

10. Jarno Huhtanen

Röntgenhoitaja, terveystieteiden maisteri, lehtori, Turun AMK.

Suomen ensimmäinen röntgenhoitaja, joka on pätevöitynyt raajojen, pään ja ranganalueen natiiviröntgenkuvien tulkintaan. Röntgenhoitajien toimenkuvan laajeneminen herättää vastustusta, mutta saa myös tukea esimerkiksi radiologien riveistä.

ARJEN KEHITTÄJÄT

Tuomas Brinck

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT, Hus. Koordinoi RAPTOR-toiminnan suunnittelua Husissa. Hus on tuomassa ensimmäisenä Euroopassa sairaalaan RAPTOR-toiminnan eli henkeä uhkaavan verenvuodon hoitamiseen ihanteellisen laitevarustelun, jolla säästetään elintärkeää aikaa. RAPTOR mahdollistaa potilaan hoitamisen häntä siirtämättä.

Ulla Helin

Geriatrian ylilääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Päijät-Hämeessä on kehitetty iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden hoitopolkua systemaattisesti ja säntillisesti. Viimeksi Helin tiimeineen virtaviivaisti potilaan hoitoa ensihoidosta ja päivystyksestä alkaen.

Kirsi Isoherranen, Milla Kallio ja Heli Lagus

Ihotautien vastuulääkäri, verisuonikirurgi ja plastiikkakirurgian osastonylilääkäri, Hus Haavakeskus. Haavakeskuksen tiimi Isoherranen-Kallio-Lagus ovat jalkauttaneet moniammatillisia toimintaperiaatteista ja hyviä hoitokäytäntöjä erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Tänä vuonna aloitti myös virtuaalinen Haavakeskus.

Hanna Jarva

Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, Huslab. Jarva on ollut valmis ottamaan vastuuta erikoistuvien lääkäreiden ja sairaalamikrobiologien perehdyttämisestä. Hän ei usko syvään päätyyn heittämiseen, vaan hyvään ja perusteelliseen perehdyttämiseen.

Asko Järvinen

Infektiosairauksien linjajohtaja, ylilääkäri, Hus. Hus otti tänä vuonna tiukan linjan antibioottien määräämiseen sairaaloissaan: lääkärien on merkittävä selvästi syy antibioottikuurin aloittamiselle ja tarkastettava 72 tunnin sisällä, onko lääkkeestä ollut hyötyä.

Jorma Komulainen

Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, Duodecim. Elokuussa julkaistu sairauspoissaolojen tarpeen arvioinnin Käypä hoito -suositus on pitkään kaivattu ohjenuora, joka tukee lääkäreitä työssään laajalti. Komulainen oli suositustyöryhmän puheenjohtaja.

Päivi Mäkelä-Bengs

Vastaanottopalvelujen ylilääkäri, eteläinen alue, Keusote. Mäkelä-Bengsin johtamilla terveysasemilla otettiin käyttöön uusi mullistava malli, jossa perinteisestä ajanvarauksesta luovuttiin kokonaan. Potilaan, sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyö toimii ja potilaat hoidetaan pääsääntöisesti samana päivänä. Uudistuksen tavoitteina olivat vaikuttavuus, kustannustehokkuus, asiakastyytyväisyys ja henkilöstön hyvinvointi.

Paula Pallasaho

Ylilääkäri, Samarian terveysasema, Espoo. Samarian terveysasemalla käynnistettiin huhtikuussa kroonisesta kivusta kärsiville potilaille kipuryhmä, jossa jaetaan tietoa kivun kanssa pärjäämisestä. Kipuryhmä on osa suurempaa terveysaseman muutosta, jossa on kartoitettu paljon palveluja tarvitsevat potilaat ja etsitään heidän ongelmiinsa osuvampia ratkaisuja kuin päivystyksen kuormittaminen.

Piia Suomalainen

Ortopedian ja traumatologian apulaisylilääkäri, Tays. Laati erikoislääkärijohtamiskurssin lopputyönään tuumorikirurgiaan CanMEDS-mallin mukaiset oppimistavoitteet ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuville. Lopulta ortopedien erikoistumispolku uusittiin Taysissa kokonaan ja jokaiselle erikoistumisvaiheelle kirjattiin tarkat oppimistavoitteet.

Anna Westerling

Apteekkari, Punavuoren Apteekki. Innokas farmasian ja terveydenhuollon alan kehittäjä, joka pyrkii viemään etenkin lääkitysturvallisuusasioita ja digitaalisuutta eteenpäin. Punavuoren apteekki on esimerkiksi yhteistyössä Helsingin kotihoidon kanssa parantamassa kotihoidon lääkitysturvallisuutta.

KANDIEN VALINNAT

1. Fredrik Ahlström

Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja. Ahlström on esimerkillisellä tavalla edistänyt lääketieteen opiskelijoiden asemaa. Fredrik on toiminut myös paikallisella tasolla useassa merkittävässä roolissa ennen vuottaan Medisiinariliitossa. Fredrik on aktiivinen julkinen keskustelija.

2. Anni Saukkola

Yksi Tiedenaiset-yhteistön perustajista, yleislääkäri. Saukkola on parin viime vuoden aikana profiloitunut vahvana tutkitun ja oikean terveystiedon välittäjänä sosiaalisessa mediassa.

3. Jenni Puoliväli

Yksi Tiedenaiset-yhteistön perustajista, anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri. Puoliväli on toiminut esimerkillisenä somekandina ja somelääkärinä jo vuosien ajan, bloggaajana ja nykyään myös Instagramin puolella.

4. Tatu Han

Vastalääke ry:n puheenjohtaja, 4. vuoden lääketieteen kandidaatti Turun yliopistossa. Han on toiminut Vastalääke ry:n aktiivisena puheenjohtajana, tehden aktiivisesti töitä huuhaata vastaan ja tutkitun lääketieteellisen tiedon puolesta.

5. Lara Juvonen

Yleislääketieteeseen erikoistuva terveyskeskuslääkäri, Helsingin kaupunki. Juvonen on nostanut terveyskeskustyön ongelmia esiin ja saanut aikaan hyvää keskustelua asiasta.

6. Anssi Mykkänen

Kuudennen vuoden lääketieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto. Mykkänen on pitkän linjan edunvalvoja. Hän on opintojensa aikana ajanut lääketieteen koulutuksen puolia usean kauden ajan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa sekä Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa.

7. Jan Sundell

Sisätautien ylilääkäri, Tyks, “Dr. Body”. Sundell on jo vuosien ajan ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa, ottaen nasevasti kantaa virheellisiin terveysväittämiin, samalla levittäen liikunnan ja urheilun ilosanomaa.

8. Sakris Kupila

Setan puheenjohtaja, neljännen vuoden lääketieteen kandidaatti, Helsingin yliopisto. Kupila on vaikuttanut vuosien ajan aktiivisesti ennakkoluuloihin sukupuolivähemmistöjä ja etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Hän on toiminut Seta ry:n Hallituksen puheenjohtajana useamman vuoden.

9. Joel Kontiainen

Tampereen Lääketieteen kandidaattiseura ry:n puheenjohtaja. Kontiainen on kirjoittanut aktiivisesti Lääkärilehteen sekä ottanut aktiivisesti kantaa lääketieteen koulutusta ja lääkärikuntaa koskettaviin asioihin rakentavassa hengessä.

10. Heidi Puharinen

Neljännen vuoden lääketieteen kandidaatti, Itä-Suomen yliopisto. Puharinen on yksi ravitsemusaiheisen Ruokaklinikka-podcastin juontajista. Tänä syksynä julkaistuja jaksoja on kuunneltu yli 3 000 kertaa. Jaksojen sisällöt pohjautuvat tieteeseen, mutta ajankohtaisia ravitsemusaiheita käsitellään rennolla otteella. Podcastin tavoitteena on olla mielenkiintoinen, kansantajuinen ja tieteelliseen tietoon pohjautuva kanava sosiaalisessa mediassa. Puharinen on myös vaikuttanut aktiivisesti opiskelijaedunvalvonnassa.

YRITYSMAAILMA

Antti Aho

Hallituksen puheenjohtaja, Lääkärikeskus Aava. Pian jo kolmannessa polvessa toimiva Ahon suvun perhelääkäriyhtiö pystyy kasvamaan terveysjättien puristuksessa. Aava avasi joulukuussa uudet toimipisteet Jyväskylään ja Ouluun. Ensi vuonna Aava aikoo avata viisi uutta toimipaikkaa.

Juuso Blomster

Kardiologi, toimitusjohtaja, Precordior. Precordiorin CardioSignal-sovellus tunnistaa jo eteisvärinän. Yritys käynnisti juuri Novartiksen kanssa maailmanlaajuisen yhteistyön teknologian levittämiseksi ja kehittämistä esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan tunnistamiseen.

Jari Forsström

Perustaja, lääketieteellinen johtaja, Abomics Oy. Geenitestien tulkintaa lääkehoidon tueksi tarjoava yritys on tänä vuonna solminut yhteistyösopimuksia niin Eurooppaan kuin Etelä-Amerikkaankin. Forsström myös kouluttaa lääkäreitä farmakogetiikan hyödyistä.

Jaana Jantola

Toimitusjohtaja, Sarastiarekry. Kuntien ja kuntayhtyminen omistama ja sote-alan sijaisia välittävä Sarastiarekry on kasvattanut voimakkaasti niin työntekijämäärää kuin liikevaihtoaankin. Toimii jo kymmenessä maakunnassa.

Kai Kaasalainen

Toimitusjohtaja Tamro. Tamro lanseerasi tänä vuonna Kaasalaisen johdolla Olo-apteekkiketjun yhdessä Terveystalon ja apteekkareiden kanssa. Olo-apteekeissa on tarjolla paljon uusia palveluita verrattuna perinteisiin kivijalka-apteekkeihin.

Vesa Kämäräinen

Toimitusjohtaja, Nordic Healthcare Group. NHG tuottaa sote-vaikuttavuustietoa laajalla rintamalla suomalaisille viranomaisille ja sairaaloille. Julkaisi tänä vuonna terveydenhuollon yrityksille ja organisaatioille pikaoppaan vaikuttavuuden tuomiseksi osaksi arkea. NHG on laajentanut myös muihin pohjoismaihin ja aikoo olla pohjoismaiden johtava sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asiantuntija- ja analytiikkatalo.

Minna Reijonen

Farmaseutti, kansanedustaja (PS). Kevään vaaleissa valittu eduskunnan ainoa farmaseutti. Puhuu aktiivisesti apteekkialan puolesta kantaen huolta itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta ja apteekkiverkoston harvenemisesta. Laajentaisi apteekin työkenttää rokotuksiin, diabetestarvikkeiden jakeluun ja tiiviimpään yhteistyöhön lääkäreiden kanssa.

Milja Saksi

Toimitusjohtaja, Sosiaali- ja terveysyhtiö Luona. Luonan virtuaaliset ja puhelimitse tehtävät hoidon tarpeen arvioinnit ja terveysneuvonnat säästävät rahaa ja resursseja yhä useampien kuntien ja sairaanhoitopiirien järjestämissä päivystyksissä.

Simo Sorsakivi

Toimitusjohtaja, Inscripta. Kuuden tunnin työpäivät puhuttivat julkisuudessa syksyllä. Terveydenhuollon murroksessa Inscripta on ollut ennakkoluuloton ja toteuttaa teksinkäsittelijöillään kuuden tunnin työpäiviä täydellä palkalla. Toistuvissa rutiinihommissa tehokkaat työtunnit edistävät työntekijöiden työhyvinvointia.

Martti ja Timo Vaara

Perustajat, Northern Antibiotics. Vaaran veljekset kehittävät yrityksessään uutta antibioottia, jolle olisi huutava tarve maailmalla, koska antibiootille resistenttien tappavien bakteereiden määrä lisääntyy. Euroopassa ja USA:ssa kuolee jo noin 60 000 ihmistä vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi.

YHTEISTYÖN EDISTÄJÄT

Krista Abdulla Hama Salih

Terveyden edistämisen asiantuntija, Filha ry. Abdulla Hama Salih teki hartiavoimin töitä Filhan Raskaus ilman tupakkaa -hankkeessa, jotta suomalaisneuvolat pääsivät edistämään odottavien äitien savuttomuutta alueellaan.

Petteri Harjuvaara

Erityisasiantuntija, Traficom. Terveydenhuollon ammattilaisten ajoterveysohjeita uudistaessaan Harjuvaara kuunteli herkällä korvalla kentän ja kollegoiden ääntä. Harjuvaaraa on kiitelty tästä lähestymistavasta ja yhteistyön rakentamisesta.

Pia Heikkurinen

Teema-asiantuntija, Sitra. Heikkurinen oli keskeisenä henkilönä tuomassa Suomeen digitaalisen terveydenhuollon kansainvälisen HIMSS & Health 2.0 -konferenssin. Konferenssi kokosi kesäkuussa 3 000 terveydenhuollon osallistujaa yli 55 maasta kolmeksi päiväksi Helsinkiin.

Päivi Kerkola

Toimitusjohtaja, Pfizer Oy. Suomen Pfizer teki kuntien ja Hengitysliiton kanssa yhteisen tiedotuskampanjan yli 65-vuotiaiden influenssarokotusten puolesta. Yhteistyön tulokset influenssakaudelta 2017–2018 analysoitiin vertaisarvioidussa tutkimuksessa, jonka mukaan aivan tavallinen kotiin postitettu kirje nosti selvästi iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta.

Marina Kinnunen

Johtaja, Vaasan sairaanhoitopiiri. Potilasturvallisuuden edistäjä, joka ajaa hartiavoimin kansallisen potilasturvallisuuskeskuksen perustamista. Vaasan keskussairaalassa käynnistyi tänä vuonna ainutlaatuinen uusi No Harm Center, jonka tavoitteena on kehittää potilasturvallisuutta Suomessa.

Elisa Paavilainen

Lastentautien erikoislääkäri, Kaarinan terveyskeskus. Paavilainen toimii avopediatrina eli jalkautuvana lastenlääkärinä ja rakentaa yhteistyötä koulun, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden välille kaarinalaisten lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi. Toimintamallin ansiosta perheet saavat apua ennen kuin ongelmat kärjistyvät, ja esimerkiksi koulupoissaoloihin pystytään puuttumaan tehokkaasti.

Juha Putkonen

Hankintapäällikkö, Oys. Oysin hankintatiimi otti pilottihankkeessa potilaat mukaan terveysteknologian kilpailutukseen. Kokemus oli silmiä avaava, ja jos pilotin perusteella potilaiden osallisuus tuo lisäarvoa hankintaan, toimintamalli voi levitä muihinkin kilpailutuksiin.

Pasi Pöllänen

Tutkimus- ja koulutusjohtaja, ylilääkäri, Kymsote. Helsingin yliopiston tuore lääketieteellisen koulutuksen työelämäprofessori on koko 2000-luvun kehittänyt erikoislääkärikoulutusta. Tänä vuonna hän on nostanut esille keskussairaaloiden merkitystä erikoislääkäreiden kouluttamisessa.

Kari Törrönen

Vastaava ensihoidon kenttäjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Siun soten ensihoitopalveluihin luotiin Törrösen johdolla uusia kustannustehokkaita ja rajat kaatavia toimintatapoja, jotka tukevat kotona asumista. Esimerkiksi saattohoitopotilaiden turhat kuljetukset päivystykseen on saatu minimoitua.

Mika Valtonen

Teho-osaston vastuualuejohtaja, Tyks. Puheenjohtaja, Suomen tehohoitoyhdistys. Valtosen johdolla tehohoitoyhdistys uusi tehohoidon eettiset ohjeet, jotka edistävät lääkärien ja potilaiden omaisten yhteistyötä. Lääkärit saivat toimintamalleja haastaviin tilanteisiin ja perusteluja itselleen, kollegoilleen ja omaisille siihen, miksi tiettyjä ratkaisuja tehohoidossa tehdään.

UUDISTAJAT

Maaret Castrén

Toimialajohtaja, Hus Akuutti. Husin tammikuussa perustamaa yhteispäivystystä piinannut pula päivystävistä yleislääkäreistä johti uudenlaiseen käytäntöön. Hus perusti 61 uutta erikoistuvan lääkärin ja viisi heitä ohjaavan lääkärin virkaa. Muutos oli mahdollinen, koska Helsingin yliopiston yleislääketieteen laitos salli lukea yleislääketieteen päivystyksessä työskentelemisen osaksi erikoistuvien lääkäreiden koulutusta.

Jukka Heikkinen

Sisätautien ylilääkäri, Pohjois-Karjalan keskussairaala. Heikkinen oli aitiopaikalla todistamassa, kun Pohjois-Karjalan keskussairaala käänsi erikoislääkärivajeensa onnistumiseksi. Nuorten Lääkärien yhdistys valitsi sairaalan tammikuussa viiden tähden opetussairaalaksi. Järjestelmällinen satsaaminen nuorten kollegojen ohjaamiseen ja opettamiseen lääkäripulan keskellä vaati virassa olevilta erikoislääkäreiltä suurta venymistä, mutta se kannatti.

Anna-Riia Holmström

Lääkitysturvallisuuden apulaisprofessori, FaT, Helsingin yliopisto. Holmström valittiin lokakuussa ihmisten ja eläinten lääkitysturvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessoriksi, mikä on kansainvälisesti merkittävä avaus, ja Suomessa ensimmäinen tämän alan professuuri. Ihmisten ja eläinten terveyshuolten yhteisyyttä korostava One Health -verkosto on uusi ja eläimistä ihmiseen leviävien virusten maailmassa lisääntyvä tapa lähestyä terveydenhuoltoa ja lääketiedettä.

Anu Kantele

Infektiosairauksien professori, Helsingin yliopisto. Hän johti uudentyyppistä rokotetutkimusta, jossa liki 800 suomalaista lennätettiin kahdeksi viikoksi Beniniin rantalomalle ja osallistumaan poikkeukselisen tarkkaan ripulirokotetutkimukseen. Tutkimuksen koodin aukaisua odotetaan eri puolilla maailmaa, sillä ETEC-bakteerin aiheuttama ripuli tappaa vuosittain puoli miljoona pikkulasta kehitysmaissa. Kantele johtaa myös Husin ja Helsingin yliopiston rokotetutkimuskeskusta MeVacia, joka aloitti alkuvuodesta.

Outi Kuikanmäki

Päihdepalvelujen ylilääkäri, Hoiva Oy, Helsingin Diakonissalaitos. Kuikanmäki kehittää ja arvioi Diakonissalaitoksella vaikuttavuusmalleja, joiden avulla on parannettu toiminnan tehoa ja laatua ja saatu pitkäkestoisia vaikutuksia asiakkaiden elämään.

Olli Pajulo

Professori, kirurgian, ortopedian ja traumatologian ja lastenkirurgian erikoislääkäri, lastenkirurgian osastonylilääkäri, Tyks. Liian vähän liikkuvat lapset ja nuoret ovat puhuttaneet tänä vuonna Suomessa. Tätä trendiä vastaan haraa Tyksiin on perustettu lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluvammoihin keskittyvä ortopedinen liikuntapoliklinikka. Poliklinikka on Pajulon ja Paavo Nurmi-keskuksen ylilääkärin, professori Olli J. Heinosen idea.

Johanna Rellman

Apulaisylilääkäri, koulutuskoordinaattori, Tays. Erikoistuvien lääkärien koulutuksen puutteet oli yksi vuoden puheenaiheista terveydenhuollossa. Rellmanin ideasta Tays palkkasi tänä vuonna lähes kaikille suurille ja keskisuurille erikoisaloille uudenlaisia koulutusvastuulääkäreitä eli kova-lääkäreitä, jotka pitävät kiinteää yhteyttä erikoistuviin lääkäreihin. Toimenkuva laadittiin erikoistuvilta saadun palautteen perusteella.

Hanna Sallinen

Gynekologisten syöpien hoitoon pätevöitynyt naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Kys. Sallinen pääsi tänä vuonna tilanteeseen, joka on äärimmäisen harvinainen lääkärikunnassa eli testaamaan potilaillaan itse kehittämäänsä uutta hoitoa. Kyseessä on aivan uusi ensimmäisen vaiheen tutkimukseen edennyt munasarjasyövän geeniterapia, jota Sallinen on tutkinut viisitoista vuotta.

Tytti Sarkeala

Seulontajohtaja, Suomen Syöpärekisteri. Suolistosyövän seulonta alkoi tänä vuonna uudelleen kolmen vuoden tauon jälkeen. Ratkaisu on EU:n ja Euroopan gastroenterologien yhdistysten suosittelema ja vie terveydenhuoltoa parempaan suuntaan: jos paksusuolensyöpää ei seulota, suurin osa resursseista kuluu terminaalivaiheessa olevien syöpäpotilaiden hoitoon. Käytössä on aiempaa tarkempi ja potilaalle helpompi kotitesti.

Milla-Maria Tauriainen

Sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, Kys. Tauriainen suunnitteli tulehduksellisista suolistosairauksista videopaketin, joka tulee lääketieteen opiskelijoiden ja lääkäreiden saataville alan portaaleihin. Hän on tunnettu jo aiemminkin sisätautien opetustapojen uudistajana ja innostavana opettajana.

PITKÄJÄNTEISET

Suvi Hakoinen

Yliopisto-opettaja, farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto. Hakoinen on tutkimuskoordinaattori Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksessä, jonka Turvallinen lääkehoito -jaos on pitkälti vapaaehtoisvoimin luonut maanlaajuisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten verkoston jakamaan hyviä käytäntöjä turvallisen lääkkeiden käytön edistämiseksi. Jaoksen työ paikkaa osin sitä, että Suomesta puuttuu lääkitysturvallisuuteen keskittynyt viranomainen.

Kari Jagt

Taiteellinen johtaja, Sairaalaklovnit ry. Jagtin johdolla toimintaa on kehitetty ammattimaisempaan suuntaan. Nyt jokaisessa yliopistosairaalassa on oma vakituinen sairaalaklovni. Tänä vuonna toimintaa on testattu Kymenlaaksossa ja Lapissa. Kuusi vakituista ja parikymmentä keikkaklovnia ilahduttavat vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Jouni Kurola

Ensihoidon professori, Itä-Suomen yliopisto. Ylilääkäri, Kysin ensihoitokeskus. Kurola on kehittänyt ensihoitopalveluita sekä alueellisesti Kysissä että valtakunnallisesti sosiaali- ja terevysministeriön työryhmässä.

Merja Aatola ja Leena Metsäranta

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja ravitsemussuunnittelija, Porvoon kaupunki. Metsäranta ja Aatola kehittivät Porvoon-toimintamallin, jolla on vähennetty merkittävästi turhia erityisruokavalioita kouluissa ja päiväkodeissa muuallakin Suomessa.

Miia Palo

Ylilääkäri, tulosaluejohtaja, perusterveydenhuolto, Lapin sairaanhoitopiiri. Lapin sote-muutoskoordinaattorinakin toiminut Palo on kehittänyt uutterasti vuosien ajan terveyskeskustoimintaa niin Rovaniemellä kuin koko Lapinkin alueella.

Matti Pöyry

Toiminnanjohtaja, Suomen Hammaslääkäriliitto. Vuoden lopussa eläköityvä Pöyry on ajanut hammaslääkärien ja suun terveydenhuollon asiaa liitossa 30 vuoden ajan, joista 20 vuota toiminnanjohtajana.

Päivi Ruokoniemi

Ylilääkäri, lääketieteellinen päätoimittaja, Fimea. Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri. Ruokoniemi on ollut vankka lääkitysturvallisuuden puolesta puurtaja työssään ja muun muassa Lääkitysturvallisuuden vuoden 2019 vaikuttajan valinneessa raadissa. Tulossa olevan uuden Turvallinen lääkehoito -oppaan projektipäällikkö.

Tarja Saaresranta

Koordinoiva johtaja, professori, Uni- ja hengityskeskus, Tyks. Saaresrannan luotsaaman keskuksen ansiosta hengitysvajeen, uni- ja vireystilahäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa on yhtenäistetty. Keskuksen työ on jo tuonut konkreettisia tuloksia ja kasvaa edelleen hedelmää.

Martti Vastamäki

Professori, vanhempi tutkija, Orton. Olka- ja käsikirurgian uranuurtaja Suomessa. Ainoa kirurgi maailmassa, jolle on myönnetty sekä käsikirurgian Pioneer of hand surgery - että Pioneer of shoulder and elbow surgery -diplomit, jotka ovat alan korkeimmat kunnianosoitukset.

Anu Vehviläinen

Kansanedustaja (kesk), eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Vehviläinen on paininut sote-uudistuksen kanssa alkuajoista asti, jo kuuden hallituksen ja kuuden eri mallin aikana. Jaksaa edelleen puhua uudistuksen tarpeesta.

KESKUSTELUNHERÄTTÄJÄT

André Heikius

Painonhallintalääkäri ja vastuulääkäri, Mehiläinen NEO Painonhallintaklinikka, lääketieteellinen johtaja, Edevent. On perustanut tänä syksynä painonhallintalääkäreiden yhdistyksen. Hän on myös julkaissut painonhallintaan liittyvän kirjan, Painotohtori, syksyllä 2019. Heikius on puhunut sen puolesta, että lihavuuden hoitoon sopivat lääkkeet saataisiin Kela-korvattaviksi.

Sara Launio

Puheenjohtaja, Nuorten lääkärien yhdistys, terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri, Malmin sairaalan sisätautipäivystys. Launio on hyvin aktiivinen keskustelija seminaareissa, somessa ja perinteisessä mediassa. Hän pitää esillä terveyskeskusten ongelmia ja nuorten lääkärien kaltoin kohtelua. Edustaa sinnikkäästi Suomea Euroopassa: valittiin marraskuussa jatkokaudelle Euroopan nuorten erikoistuvien lääkäreiden liiton hallitukseen, vastuualueena EU-asiat.

Tiina Merikanto

Sosiaali- ja terveysasioiden erikoistoimittaja, Yle. Toimittaja, joka tiettävästi ainoana Yleisradiossa keskittyy työssään puhtaasti sote-alan seuraamiseen. Hän on erinomaisesti verkostoitunut sosiaali- ja terveysalan päättäjien keskuudessa ja käyttää tietojaan avatakseen sote-kiemuroita suurelle yleisölle ymmärrettävästi.

Ari Palomäki

Akuuttilääketieteen professori, Tampereen yliopisto, päivystysklinikan ylilääkäri, Kanta-Hämeen keskussairaala. Palomäki on ottanut voimakkaasti kantaa laajan ja suppean päivystyksen sairaaloiden kahtiajaosta ja siitä, täyttävätkö laajan päivystyksen sairaalat niille asetettuja kriteereitä.

Tarja Parkatti

Lähihoitaja, joka ilmiantoi työpaikkansa puutteet vanhusten hoivassa ja käynnisti samalla koko kevään kestäneen niin sanotun hoivakotikriisin. Siitä lähti laaja julkinen keskustelu vanhusten hoivan huonosta laadusta ja potilasturvallisuudesta. Ilmianto johti muun muassa hoivakotien sulkemisiin ja sai viranomaiset tiukentamaan hoivakotien valvontaa.

Millariikka Rytkönen

Puheenjohtaja, Tehy. Rytkönen on julkisuudessa näkyvä hoitajien puolustaja, joka ottaa aktiivisesti kantaa keskusteluun niin perinteisen kuin sosiaalisen median kanavissa. Hän tuo tarvittaessa esiin hoitajien näkökulmaa myös kärkkäästi.

Pia-Maria Sjöström

Sosiaali- ja terveysjohtaja, vt, johtava lääkäri, terveydenhuollon hallinto, Pietarsaari. Kaupunki on Sjöströmin johdolla kamppaillut alueen poikkeuksellisen vahvaa rokotevastaisuutta vastaan. Hän on mukana myös kansallisessa rokotustoiminnan kehittämistä selvittävässä työryhmässä.

Jan Sundell

Ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, Tyks. Sundell tunnetaan sosiaalisessa mediassa lempinimellään Dr Body. Sundell puolustaa somessa aktiivisesti tutkittua tietoa ja jakaa sitä ymmärrettävässä ja kiinnostavassa muodossa, minkä johdosta hänellä on myös suuri seuraajakunta.

Anna-Kaisa Tuomaala

Lääketieteen tohtori, lasten endokrinologi, Hus. Tuomaala pitää diabetesta sairastavien puolta ajaen esimerkiksi sitä, että kaikille tyypin 1 diabeetikoille pitäisi saada elämää helpottava hybridikeinohaima. Tekoälyyn pohjautuvan keinohaiman käyttöönotto on muuttanut ratkaisevasti tyypin 1 diabeteksen hoitoa ympäri maailmaa.

Kirsi Varhila

Kansliapäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö. Nosti heti uuden pestinsä alussa tänä syksynä rohkeasti terveydenhuollon priorisoinnin kansalliseen keskusteluun. Varhila kohottaisi terveyskeskusten arvostusta tuomalla sinne erikoislääkäripalveluja ja lisäämällä terveyskeskuslääkärien mahdollisuuksia tutkia työn ohella.

DIGISTIT

Minna Ervast

Kehittämispäällikkö, Terveyskylä PRO:n Virtuaalisairaala 2.0 -hanke, projektisuunnittelija, Tyks. Terveyskylä.fi:n yhteyteen avattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluportaali TerveyskyläPRO on kasvamassa uudenlaiseksi digitaaliseksi apuvälineeksi työhön.

Antti Eskelinen

Tutkimusjohtaja, osastonylilääkäri, Tekonivelsairaala Coxa. Coxa sai alkuvuodesta valmiiksi tiettävästi maailman ensimmäisen sairaalan omaan dataan perustuvan ja potilastietojärjestelmään integroidun tekoälytyökalun tekonivelkirurgiaa suunnittelevan ortopedin tueksi.

Samuel Fanta

Yleislääketieteen erikoislääkäri, neurologiaan erikoistuva lääkäri. Kuluva vuosi on ollut lääkkeiden saatavuushäiriöiden ennätysvuosi. Fanta kehitti harrastuksenaan lääkkeiden saatavuusongelmia kartoittavan hakukoneen, joka perustuu Fimean julkisiin materiaaleíhin. Fimea lupaa oman vastaavan hakukoneensa lääkärien käyttöön vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Väinö Forss

Neljännen vuoden lääketieteen opiskelija, Tampereen yliopisto. Vuoden kandi-innovaatiokilpailun voittaja. Kehitti mobiilisovelluksen, jonka avulla voidaan vapauttaa lääkärin työaikaa. Sen avulla esimerkiksi päivystävä lääkäri voi organisoida työtään nykyistä paremmin.

Guido Giunti

Lääketieteen tohtori, tutkija, Oulun yliopiston informaatioteknologian laitos. Giunti käsittelee syksyllä valmistuneessa väitöskirjassaan sovelluksia, jotka välittävät väärää tietoa terveydestä. Niitä on maailmalla tarjolla valtaisa määrä. Väitöskirja paljasti myös, että lääkäreitä on vain vähän mukana kehittämässä uutta terveysteknologiaa.

Minna Hendolin

Terveysteemasta vastaava johtaja, Business Finland. Hendolin toimii siltana teknologia-alan, terveysalan ja poliittisten päättäjien välillä sekä kehityksen edistäjänä puhuen innokkaasti terveydenhuollon digitalisoinnin puolesta. Johtaa hanketta, jolla siivitetään suomalaista innovaatiotoimintaa ja huippututkimusta sekä luodaan uutta liiketoimintaa yksilöllistettyjen terveysalustojen ympärille.

Pia Maria Jonsson

Johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n käynnistämien seitsemän hoidon laaturekisteripilotín avulla etsitään mallia Suomeen pitkään kaivatuille kansallisille laaturekistereille. Jonsson on aktiivisesti ollut mukana tässä ponnistuksessa, joka vie Suomea kohti hoidon vaikuttavuuden mittaamista.

Kaisla Lahdensuo

Psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteellinen johtaja, Mehiläinen. Rakensi tiiminsä kanssa digitaalisen laatumittariston, jonka avulla lääkärit voivat verrata työtään erikoisalansa kollegoiden toimintaan ja seurata siten hoidon vaikuttavuutta. Laatumittaristo arvioi muun muassa lääkäreiden reseptejä, ja tapaa, jolla he kirjaavat ylös asiakkaiden elämäntapatietoja.

Rahul Raj

Kokeellisen neurokirurgian dosentti, Helsingin yliopisto ja neurokirurgian klinikka, Hus. Raj kehittää ryhmänsä kanssa Husille tekoälyalgoritmia, joka ennustaa vakavien aivovammapotilaiden toipumista. Ensimmäistä kertaa tieto standardoidaan niin, että sitä voi hyödyntää periaatteessa kuka tahansa aivovammapotilaita hoitava lääkäri. Algoritmi on jaossa ilmaiseksi.

Erik Seesjärvi

Neuropsykologi, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto. Husin lastenpsykiatrian osastolla tutkitaan mahdollisuutta käyttää virtuaalitodellisuutta neuropsykologisen tutkimuksen välineenä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen lapsilla ja nuorilla tehty tutkimus, jossa VR-teknologian tuottamia uudentyyppisiä tehtävämahdollisuuksia hyödyntäen tutkitaan toiminnan ohjausta. Seesjärvi tekee neuropsykologian väitöskirjaa siitä, onko virtuaalitodellisuudesta apua lasten toiminnallisten häiriöiden parantamisessa.

VUODEN VÄITÖKSET

Antti Alakärppä

LT, Oulun yliopisto.

Väitöstutkimuksessa huomattiin, että nenän väliseinän vinous tai sivuontelotulehdus laskivat potilaan elämänlaatua ja leikkaushoito paransi sitä lähes normaaliväestön tasolle. Aiemmin on havaittu, että eräät tekijät, kuten potilaan astma tai uusintaleikkaus vaikuttavat elämänlaatutuloksiin. Tutkimuksessa todettiin, että leikkausta edeltänyt elämänlaadun heikentyminen ennusti parhaiten hyvää leikkaushyötyä potilaalle.

Prince Dadson

FT, Turun yliopisto.

Väitöstyössä on tutkittu vaikean lihavuuden ja diabeteksen aiheuttamia haittoja rasvakudoksen aineenvaihduntaan. Työssä todettiin, että lihavuusleikkauksella saavutettava painonlasku paransi rasvakudoksen, myös ruskean rasvan ja sydänlihaksen energia-aineenvaihduntaa riippumatta siitä, oliko potilaalla diabetes vai ei. Vaikean ylipainon yleistyessä suomalaisessa väestössä on tuloksilla merkitystä vielä suhteellisten harvinaisten lihavuusleikkausten käytölle.

Norma Jäppinen

FT, Turun yliopisto.

Väitöstyö käsittelee elimistön puolustusmekanismien ja fysiologian ylläpidon kannalta keskeisten solujen lymfosyyttien ja makrofagien liikennettä elimistössä. Tutkimuksessa on selvitetty siivilämäisen PLVAP-valkuaisaineen merkitystä verisuonten ja imusuonten endoteelin toiminnalle ja immuunisolujen liikenteelle suonissa. Väitöstyön löydökset ovat perustavaa laatua olevia fysiologiselta kannalta, mutta niillä on odotettavissa monenlaista merkitystä ihmisen sairaustiloissa ja niiden hoidossa.

Hanna Kaltiainen

LT, Helsingin yliopisto.

Väitöskirjassa tutkittiin MEG:n mahdollisuuksia diagnostiikan apuvälineenä, koska lievän-keskivaikean aivovamman todentaminen voi olla vaikeaa. Tutkimuksen perusteella pian vamman jälkeen todettava MEG:n hidasaaltotoiminta voi osoittaa objektiivisesti aivotoiminnan häiriön. Potilailla aivojen rytminen toiminta vaativan kognitiivisen tehtävän aikana erosi kontrolleista. Hidasaaltotoiminnan esiintyminen ja rytmisen toiminnan muuntuminen kognitiivisten tehtävien aikana voivat jatkossa tarjota kliinisesti merkityksellisiä välineitä arvioitaessa tiedonkäsittelyn tehottomuutta lievän aivovamman jälkeen.

Kasper Katisko

LT, Itä-Suomen yliopisto.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin tulehduksen merkitystä otsalohkodementiassa, mikä on toistaiseksi erittäin vähän tutkittu ja ymmärretty osa-alue otsalohkodementian tutkimuksessa kansainvälisestikin.Työssä havaittiin myös yhteys epäsuotuisan veren immunologisen profiilin ja nopeamman taudin etenemiseen sekä spesifisen kliiniseen oireiston kanssa. Näitä havaintoja voidaan jatkossa hyödyntää uusien otsalohkodementian biologisten merkkiaineiden kehitystyössä.

Meri-Maija Ollila

LT, Oulun yliopisto.

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vaikkakin munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on itsenäinen riskitekijä metabolisille häiriöille, oireyhtymään liittyvä ylipaino vaikuttaa merkittävästi metabolisten häiriöiden esiintymiseen. Väitöskirjan havainnot korostavat sitä, että riittävän varhain aloitetun painonhallinnan ohjauksen ja tukemisen tulisi olla PCOS:ää sairastavien naisten hoidon kulmakivi.

Lauri Tuure

LT, Tampereen yliopisto.

Väitöstutkimuksen tulokset selventävät mPEGS-1:n (mikrosomaalinen prostaglandiini E -syntaasi) ilmentymisen säätelyyn vaikuttavia mekanismeja ja tuovat siten uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä mPEGS-1:n ilmentymistä vähentäviä lääkeaineita. Tutkimuksessa tunnistettiin myös mPEGS-1:n ilmentymisen vaimeneminen uutena mekanismina kahdelle reuman hoidossa käytetylle lääkeaineelle. Lisäksi tulokset tarjoavat uutta tietoa mPEGS-1:n estäjien potentiaalisista vaikutuksista nivelrustoon ja nivelrikon tautiprosessiin.

Essi Ryödi

LT, Tampereen yliopisto.

Väitöstutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että hypertyreoosin sairastaneiden potilaiden lisääntynyt sydän- ja verisuonisairauksien ja maha- ja hengitystiesyöpien riski ei näyttäisi liittyvän hypertyreoosin hoitoon vaan sairastettuun hypertyreoosiin sekä hypertyreoosin ja sydän- ja verisuonisairauksien ja hypertyreoosin ja tiettyjen syöpien yhteisiin riskitekijöihin. Tulokset korostavat hypertyreoosin tehokkaan hoidon merkitystä tulevaisuudessa.

Markus Räsänen

LT, Helsingin yliopisto.

Väitöstyössä tunnistettiin uusia mahdollisia käyttökohteita verisuonikasvutekijä VEGF-B:lle, mm. syöpähoitojen (antrasykliinit) sydäntoksisuuden hoidossa ja estämisessä. Bmx-tyrosiinikinaasin toimintaa estämällä voitiin vähentää sydämen liikakasvua ja sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. VEGF-B kykeni tihentämään sepelvaltimopuustoa ja saattaa parantaa infarktista selviytymistä. VEGF-B:llä avulla voitiin myös kasvattaa aikuisessa sydämessä uusia sepelvaltimoita suoraan kammioiden sisäpinnoilta. Tämänkaltainen sepelvaltimoiden uusi ”ohitustie” avaa täysin uuden näkökulman ja mahdollisuuksia sydäninfarktin hoitoon ja reperfuusioon.

Sakari Syväoja

LT, Itä-Suomen yliopisto

Väitöstutkimus vahvisti elottomuuden tunnistamisen merkitystä sairaalan ulkopuolella tapahtuvan sydänpysähdyksen ennusteeseen. Tutkimuksen tulosten mukaan hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat asetettujen tunnistuskriteerien perusteella 81 prosenttia sydänpysähdyksistä. Jos elottomuus oli tunnistettu, saatiin oma verenkierto palautettua 49 prosentille ja sairaalasta selviytyi elossa pois 23 prosenttia potilaista.

Kurkkaa myös, keitä oli sadan vaikuttajan listoilla aiempina vuosina: