Lääkärit ja diabeteshoitajat saattavat kannustaa potilasta koiranhankintaan, jos tällä on merkkejä diabeteksesta eikä liikunta oikein maistu. Taustalla on ajatus, että koira pitäisi emäntänsä tai isäntänsä liikkeessä. Fyysisen aktiivisuuden, painonhallinnan ja mielen hyvinvoinnin tiedetään vähentävän tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Koiran hankkiminen yksistään ei kuitenkaan suojaa kakkostyypin diabetekselta, kuten juuri julkaistussa Husin tutkimuksessa havaittiin.

Tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen yhteys elämänmittaisella koiranomistajuudella on tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen, eikä luulo ollut tiedon väärti.

– Tutkimuksen tulos yllätti meidät, sillä oletimme koiranomistajuuden suojaavan tyypin 2 diabetekselta. Henkilöillä, jotka omistivat tutkimushetkellä koiran, oli jopa enemmän tyypin 2 diabetesta, Husin koulutusylilääkäri ja diabetologi Merja Laine kertoo tiedotteessa.

Naisten diabeteksella ja koiranomistajuudella ei tutkimuksessa ilmennyt minkäänlaista yhteyttä. Yhteyttä ei havaittu silläkään, missä elämänvaiheessa koira oli olemassa.

Nyt tutkijat arvioivat, että terveydenhuollon henkilöstön olisi muistettava kannustaa aktiivisesti koiran hankkivia ja omistavia potilaitaan liikkumaan.

– Koiran omistajuus ei välttämättä tarkoita sitä, että myös ulkoiluttaa koiraa. Koira saattaa olla esimerkiksi vahtikoira, jota ulkoilutetaan harvemmin. Taustalla voi myös olla sellainen inhimillinen piirre, että koiranomistaja palkitsee itseään epäterveellisillä herkuilla ulkoiluttamisen jälkeen.

Tutkimuksessa jäi avoimeksi se, ketkä henkilöistä ulkoiluttivat itse koiraansa ja minkä rotuisia koiria he omistivat.

Husin tutkimus on osa laajaa Helsingin syntymäkohorttitutkimusta. Tässä osatutkimuksessa tutkittavilta tiedusteltiin, onko tutkittavilla ollut koira ja missä elämänvaiheessa. Lisäksi selvitettiin henkilöiden terveydentila, sosioekonominen status, tupakointi, vapaa-ajan liikunta ja krooniset sairaudet.

Samasta aineistosta on aiemmin näytetty toteen, että tällä hetkellä koiran omistavat harrastavat enemmän kuntoliikuntaa kuin muut. Itseilmoitetun liikunnan määrä alkaa lisääntyä noin 40-vuotiaasta eteenpäin.

Tutkijat aikovat jatkossa selvittää, onko kivun kokemisella eroa koiranomistavien ja ei-omistavien välillä.