Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa huonolla tolalla. Vain kolmanneksella potilaista kohonneen verenpaineen hoito on saatu tavoitteeseen. Kolmanneksella potilaista sitä ei hoideta, ja kolmanneksella sitä ei ole diagnosoitu.

Verenpaine kohoaa iän myötä, ja hoitamattomana se on suurin yksittäinen toimintakyvyn heikentäjä. Siitä voi seurata vakavia sairauksia, kuten aivohalvaus, sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta. Kohonneen verenpaineen hoitamisella voidaan vähentää myös muistisairauden riskiä.

Verenpaineen hoidon hyödystä on selvää näyttöä yli 80-vuotiailla, joten geriatrit haluavat tarkentaa hoito-ohjeita hauraimpien verenpainepotilaiden kohdalla.

– Kohonnutta verenpainetta ja sen hoitoa on tutkittu eniten keski-ikäisillä ja vähintään kohtuullisen toimintakyvyn omaavilla. Huonokuntoisimpiin tai monisairaisiin vanhuksiin tätä tietoa ei voi suoraan soveltaa, sanoo geriatrian professori Timo Strandberg Husin tiedotteessa.

Vanhukset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan verenpaineen hoito tulisi laatia henkilön toimintakyvyn, omatoimisuuden ja kognitiivisten kykyjen perusteella.

– Hoitoa suunniteltaessa ei saisi liikaa tuijottaa ikävuosia, vaan ennemminkin biologista ikää, jonka määritteleminen usein edellyttää huolellista lääkärintutkimusta, Timo Strandberg toteaa.

Lisäksi on selvitettävä, ovatko lääkkeet tai vanhuksen eri sairaudet kohonneen tai yllättäen laskeneen verenpaineen taustalla. Sairaudet, kuten munuaissairaudet, voivat nostaa ja sydämen vajaatoiminta laskea verenpainetta.

Verenpaine on Käypä hoito -suosituksen mukaan koholla, kun sen yläpaine on 140 ja alapaine yli 90 tai korkeampi. Yli 80-vuotiailla se on koholla, kun yläpaine on noussut 150:een.

Kohonnut verenpaine pitäisi suosituksen mukaan saada alenemaan joko elintapoja muuttamalla tai verenpainelääkkeiden avulla. Ensisijaisena hoitona listataan elintapamuutokset eli painon pudottaminen, suolan vähentäminen, fyysinen aktiivisuus ja kohtuullinen alkoholin käyttö.

Vanhuksille ei kaikkia näitä voi suositella, sillä esimerkiksi painon pudottaminen merkitsee usein lihasmassan vähenemistä ja suolan vähentäminen voi taas lisätä muun muassa kaatumisriskiä.

– Vanhuksilla verisuonet ovat useimmiten jo jäykistyneet, joten elintapamuutoksista ei juuri ole hyötyä verenpaineen alentamisessa, Strandberg sanoo.

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositusta päivitetään parhaillaan, ja sen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta. Suosituksessa otetaan Strandbergin mukaan huomioon myös vanhusten hoidon haasteet.