Kognition arviointia iskostetaan päivystykseen

Päivystävät lääkärit ovat pian kaksi vuotta tehneet akuuttigeriatrista arviointia aiempaa järjestelmällisemmin Päijät-Hämeen ensi- ja päivystyskeskus Akuutti24:ssä.

Tavoitteena on, että iäkkään päivystyspotilaan kokonaistila arvioidaan jo päivystyspoliklinikalla eikä vasta osastolla.

– Tila kartoitetaan ja kirjataan standardoidusti eikä vain lääkärin tuntuman pohjalta, kertoo akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri N'Diorel Ba-Virtanen.

Pyrkimys on ollut tunnistaa erityisesti dementia-, depressio- ja deliriumlöydökset. Kognition, masennuksen ja sekavuusoireyhtymän arviointiin otettiin työkaluiksi validoidut testit.

Lääkäreiden on määrä kirjata tekemänsä löydökset potilasasiakirjoihin yhteneväisin käytännöin. Käytössä on sekä mittareista saatavat pistemäärät että niitä avaavat tekstit.

– Samat mittarit toimivat seurantatyökaluna, sillä hoitajat käyttävät niitä päivittäin osastolla potilaan tilan arviointiin. Tällöin voidaan seurata sitä, meneekö potilas parempaan vai huonompaan suuntaan, Ba-Virtanen sanoo.

Yhteisen toimintatavan jalkauttaminen Akuutti24:ään otettiin viime vuonna päivystyskeskuksen keskeiseksi kehitystehtäväksi. Arviointikäytäntöä juurrutettiin osaksi arkea päivystykseen, päivystysosastolle sekä akuuttigeriatrista hoitoa kesästä 2016 alkuvuoteen 2017 tarjonneelle Akkuna-päivystysosastolle.

Kognition arviointi ei ole vakiintunut päivystyksen arkeen kivuttomasti, vaan muutosvastarintaakin on ollut.

Osa lääkäreistä on kokenut, että arviointi ja kirjaaminen vievät liikaa aikaa.

Ba-Virtasen mielestä arviointi ei olennaisesti hidasta työtä. Akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tuomas Laakso pohtii, että kognition arvioinnissa kuitenkin on päivystyksessä omat haasteensa kiiretilanteiden vuoksi.

– Itsekin toivoisin käytäntöön jonkun verran harkintaa siihen, kenelle arviointi tehdään, Laakso toteaa.

Hän muistuttaa, että iäkkäitä potilaita käy päivystyksessä laajalla skaalalla, joten arvioinnin tekeminen automaattisesti esimerkiksi selkeästi vireän potilaan kohdalla ei välttämättä ole perusteltua.

– Tosin vireiden ja hyvävointistenkin vanhusten kognition arvioimisessa saattaa tulla esille yllättäen piilevää kognition alenemaa, Laakso pohtii.

Iäkkään potilaan kognition, masennuksen ja sekavuusoireyhtymän kartoittaminen vie siihen tarkoitettuja työkaluja käyttämällä pari minuuttia. Puheliaamman tai esimerkiksi muistiongelmaisen potilaan kanssa kuluu helposti enemmän aikaa.

Yli viittä minuuttia arvioinnin tekeminen valituilla mittareilla ei kuitenkaan pitäisi viedä.

Laakso uskoo, että osaltaan syy muutosvastarintaan piilee siinä, että lääkärit ovat kyllä aiemminkin arvioineet vanhuspotilaiden kognitiota, mutta omien kaavojensa ja kysymystensä avulla.

– Lääkärit voivat ajatella, että oma tapa on riittävä, jolloin siitä luopuminen on vaikeaa, Laakso pohtii.

Akuuttigeriatrisen arvioinnin vieminen osaksi rutiinikäytäntöjä jatkuu yhä.

Kaikki päivystyksen lääkärit eivät vieläkään tee systemaattista kognition arviointia.

– Tuntuu, että lääkärit tekivät arvioita tarkemmin silloin, kun akuuttigeriatrinen osasto oli toiminnassa. Osastolle valittiin potilaita tietyin kriteerein, jotka oli katsottava läpi ennen kuin potilaan sai lähettää sinne, Ba-Virtanen kertoo.

Sekä Ba-Virtanen että Laakso kuitenkin katsovat, että kognition arviointi sopii osaksi päivystyksen käytäntöjä.

Uusi käytäntö on tuonut akuuttilääkärin työhön hyötyjä sen myötä, että diagnoosikirjaukset eivät ole enää niin niukkoja. Potilaan tilan muutosten seuranta on helpottunut, ja päivystyksestä alkaen kerättävä tieto kokonaistilasta palvelee oikean hoitolinjan valintaa mahdollisesti myös myöhemmin osastolla.

Tuomas Laakso
N'Diorel Ba-Virtanen