Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle ei riitä turvaamaan hänen kehitystään, vaan lapsi voi altistua haitallisille kokemuksille myös sijoituksen aikana, selviää Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopistojen sekä THL:n tutkimuksesta.

Aiemmat tutkimukset eivät ole kyenneet riittävästi huomioimaan perhetaustan vaikutusta lasten elämänkulkuihin.

”Tätä voidaan pitää merkittävänä puutteena, kun pyrkimyksenä on arvioida sijaishuollon onnistumista”, sanoo Helsingin yliopistossa tutkimusta tehnyt yliopistotutkija Amir Sariaslan tiedotteessa.

Tutkimus perustuu poikkeuksellisen kattaviin tietoihin. Siinä seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 1986–2000 syntyneitä lapsia, joita on yhteensä noin 890 000. Kodin ulkopuolelle heistä oli sijoitettuna noin 30 000 lasta ja nuorta.

Tulosten mukaan sijoitettujen lasten tilanne aikuisuuden kynnyksellä oli muuta väestöä keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta.

Sijaishuoltoa ja ennaltaehkäiseviä toimia pitäisi kehittää

Sijoitettujen lasten varhaisaikuisuuden sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat voivat olla seurausta sijoitusta ennen tai sen jälkeen tapahtuneista asioista. Tuore tutkimus valottaa tätä kysymystä vertailemalla kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia heidän sisaruksiinsa, joita ei sijoitettu kodin ulkopuolelle. Näin tutkimuksessa pystyttiin poistamaan sisarusten jaetun perhetaustan vaikutus tuloksiin.

Tutkimuksen päätulos oli, että kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla sijoitettujen lasten tilanne oli heikompi kuin heidän sisarustensa, joita ei ollut sijoitettu kodin ulkopuolelle.

"Lastensuojelun laatuun liittyy merkittäviä huolia. On tärkeää kehittää sijaishuoltoa ja ennaltaehkäiseviä toimia, jotta sijoituksilta voidaan aiempaa useammin välttyä”, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo.

Hiilamo korostaa, että sijoitus kodin ulkopuolelle on usein ainoa vaihtoehto turvata lapsen kasvuedellytykset. Sijoitus hyödyttää merkittävästi esimerkiksi sellaisia lapsia, joita vanhemmat vahingoittavat tai täydellisesti laiminlyövät. Keskimäärin sijaishuolto onnistuu kuitenkin turvaamaan heikosti lasten hyvinvoinnin myös verrattuna niihin sisaruksiin, joita ei sijoitettu.

Sijaishuoltopaikan vaihtaminen voi aiheuttaa lisää vaikeuksia

Tutkimuksen mukaan vaikein tilanne oli lapsilla, jotka ovat sijoitettuina lastensuojelulaitoksiin. Myös sijaishuoltopaikkojen vaihdokset lisäävät riskiä erilaisille myöhemmille vaikeuksille. Tulos tukee aiempaa tutkimusnäyttöä, mutta myös näiden tulosten osalta näyttö on aikaisempaa vahvempaa, sillä tutkimuksessa verrattiin keskenään sisaruksia, joilla oli erilaisia kokemuksia sijaishuollosta.

"Lasten sijaishuoltoa olisi pyrittävä kehittämään erityisesti lastensuojelulaitoksissa. Lisäksi on tärkeää ehkäistä sijaishuoltopaikkojen vaihdoksia”, toteaa erikoistutkija Antti Kääriälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -tiedelehdessä.

Lue seuraavaksi: