Asiantuntijat pelkäävät, että kliininen tutkimus hiipuu Suomesta.

- Yhä harvempi lääkäri sitoutuu tutkimukseen. Lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkijoiden titteli on yhä useammin FT, ei LT. Hammas- ja eläinlääketieteessä tämä näkyy vielä selvemmin. Pahimmillaan kliinisen professorin virkoihin ei ole hakijoita, toteaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan johtaja Mikael Fogelholm.

Fogelholmin mukaan lääketieteen tutkimus ei voi olla pelkkää solutietoa. Kliinisen tutkimuksen vaaliminen on tärkeää myös kliinisen opetuksen kannalta.

Toimikunta on pyrkinyt puuttumaan huolestuttavaan kehitykseen. Se on suunnannut jo kolmena vuonna 2-3 miljoonaa euroa kliinisten tutkijoiden kolmivuotisiin määrärahoihin.

Ideana on, että vastaväitellyt voi tehdä neljä päivää viikossa klinikkatyötä ja päivän tutkimusta. Erikoislääkärille tarjotaan malliksi puolet ja puolet.

Vielä ensimmäisenä vuonna hakijoita oli kohtalaisesti, nyt liian vähän.

- Puolet hakemuksista menee läpi, mikä on aivan liikaa. Ehkä apuraha ei ole riittävän suuri, Fogelholm pohtii.

Ensi vuonna rahaa voivat hakea myös opetustyössä olevat.

Osa-aikainen tutkija häviää kilpailun

Oysin ihotautien klinikan apulaisopettajan Kaisa Tasasen mukaan kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistelmä on rankka.

- Pitää olla aikamoinen jonglööri. Jos olisit vain kliinikko tai tutkija, olisit hyvä siinä yhdessä asiassa. Kun yrittää tehdä molempia, joutuu tekemään kompromisseja. Ei pysty tekemään yhtä hyvää tutkimusta tai kehittymään yhtä paljon kliinikkona kuin kokopäiväisessä työssä, Tasanen sanoo.

Henkilökohtaisen tutkimusvapaan lisäksi pitäisi saada rahaa myös tutkimusryhmän palkkoihin ja tarvikkeisiin. Se on vaikeaa, sillä kilpailussa joutuu samalle viivalle kokopäiväisten tutkijoiden kanssa.

- Kliiniset tutkijat julkaisevat usein tuloksensa oman erikoisalansa parhaissa lehdissä. Niiden impact-factorit ovat huomattavasti pienemmät kuin yleisten tiedelehtien, kuten Nature tai Science.

Kahden kouluikäisen lapsen äitinä iltojen ja viikonloppujen käyttäminen tutkimustyöhön ei Tasaselta enää onnistu.

- Olin juuri viisi viikkoa virkavapaalla ja kirjoitin tutkimussuunnitelman apuraha-anomuksia varten. Tutkimusta ei voi tehdä olemalla poissa työstä yhden päivän silloin tällöin. Se vaatii keskittymistä.

Tasanen pitää hyvänä mallia, jossa puolet ajasta tehdään tutkimusta ja puolet kliinistä työtä. Hän pääsi kokeilemaan sitä aikoinaan, kun sai Suomen lääketieteen säätiöltä apurahan.

EVO-rahaa karsitaan

Kliininen tutkimus on Suomessa ollut perinteisesti korkeatasoista.

- Uhkakuva on se, että nuoret lääkärit eivät enää kiinnostu kliinisen tutkijan urasta. Perustutkimusta tekevistä suurin osa on muita kuin lääkäreitä. Eivät he voi johtaa kliinistä tutkimusta, toteaa entinen Helsingin yliopiston kansleri, perinataalilääketieteen emeritusprofessori Kari Raivio.

Sopivan rahoituksen puute on suuri ongelma, mutta Raivio osoittaa syyttävällä sormellaan myös sairaaloita.

- Saalatyönantajat haluavat repiä kaiken irti kliiniseen työhön ja vapauttavat lääkärin hyvin vastahakoisesti tutkimustyöhön. Se on hyvin lyhytnäköistä.

Raivio on huolissaan myös EVO-rahoituksen tulevaisuudesta. Määrää karsitaan, vaikka juuri se auttaa sairaalassa työskenteleviä lääkäreitä tutkimaan.

- En voi kuin ihmetellä hallituksen toimia. Toisaalta se vannoo tutkimuksen tärkeyden nimiin, mutta samaan aikaan on nipistämässä rahaa pois, Raivio ihmettelee.

Tasasen mukaan kipinä tutkimukseen pitäisi antaa jo opiskeluaikana.

- Kliiniseen tutkimukseen pitäisi saada korvamerkittyä rahaa. Perusinfrastruktuuri pitäisi olla kunnossa, laborantti ja reagenssirahaa, että tutkimusta pystytään pyörittämään.

Nuorille lääkäreille pitäisi olla starttirahoitusta.

- On vaikea aloittaa tutkimusta ilman rahoitusta. Rahaa taas on vaikea saada ilman tutkimusnäyttöä.

EVO-rahoitusta nipistetään

EVO-rahoitus 2002-2009, euroa

2002

56 747

2008

48 747

2009 (talousarvioesitys)

40 000

Lähde: Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan, valtion talousarviot 2002 ja 2008 sekä talousarvioesitys vuodelle 2009.