Ensimmäisen valvekraniotomiansa neurokirurgi Mikael von und zu Fraunberg näki Töölön sairaalassa 18 vuotta sitten.

Osastonlääkäri, neurokirurgi Juha Jääskeläinen poisti siinä hereillä olevalta potilaalta aivokasvainta.

Neurokirurgian harjoittelua tekevään lääketieteen opiskelijaan toimenpide teki suuren vaikutuksen.

Von und zu Fraunberg palasi tekemään runkopalveluita kotikaupunkiinsa Rovaniemelle ja alkoi soitella yliopistosairaaloita läpi.

Erikoistumispaikka löytyi Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Kuutisen vuotta sitten ympyrä sulkeutui.

Kys neurokirurgian apulaisylilääkärinä työskentelevä Von und zu Fraunberg teki valvekraniotomian yhdessä professori Jääskeläisen kanssa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Ennen lääketiedettä Von und zu Fraunberg ehti tehdä jo kolme tutkintoa. Lääketieteen tohtoriksi valmistuttuaan hänellä oli taskussaan kauppa- ja oikeustieteiden ja diplomi-insinöörin tutkinnot.

Monialaisesta taustasta ei ollut ainakaan haittaa, kun hänet valittiin tammikuussa Kansallisen neurokeskuksen johtoon.

Von und zu Fraunberg luotsaa valmisteluvaihetta, jonka aikana keskuksen konsepti pitäisi hioa valmiiksi.

Odotukset ovat kovat. Neurokeskuksen pitäisi houkutella Suomeen lisää tutkimusinvestointeja yhdessä Kansallisen syöpäkeskuksen, genomikeskuksen, biopankkien ja perusteilla olevan Kansallisen lääkekeskuksen kanssa.

Von und zu Fraunbergin mukaan perustutkimuksen tukemisen ja kaupallistamisen lisäksi toiminnan pitää hyödyttää myös potilaita: sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä.

Toimiva toimintamalli pitäisi luoda kaksivuotisen hankkeen aikana.

– Se on lyhyt aika. Suurin haaste on luoda sellainen malli, jonka myös kenttä hyväksyy, hän sanoo.

Haaste voi olla alan sisäinen kilpailu. Tutkimusraha ei ole Suomessa viime vuosina lisääntynyt.

– Varmaan joudun käyttämään aika paljon diplomatiaa, kun mukana ovat tahot, jotka aiemmin ovat tottuneet kilpailemaan rahoituksesta keskenään.

Hän lupaa, että kaikkien kannat pyritään ottamaan keskuksen toiminnan kehittämisessä huomioon.

– Meidän alallamme tutkijat ja kliinikot ovat suuria persoonia, eikä tarkoitus ole, että kukaan kokisi, että heitä tässä syrjäytettäisiin.

Myös keskuksen rahoitusmalli pitää saada valmiiksi.

– Hankeprojekteihin on yleensä helppoa saada rahoitusta, mutta siinä vaiheessa, kun rakenteita pitäisi ruveta ylläpitämään, on maksajaa vaikeampi löytää.

Paraikaa Von und zu Fraunberg siirtää tehtäviään eteenpäin Kys Neurokirurgiassa. Neurokeskuksen johtoon hän siirtyy huhtikuun alussa.

Jatkossakin hän aikoo leikata Kysissä ainakin yhden päivän viikossa. Hän on yksi Kysin kolmesta neurokirurgista, joka tekee muun muassa vaikeiden liikehäiriöiden hoitoon tarkoitettuja DBS-syväaivostimulaatioita.

Miksi tekniikan käsityöläinen haki hallinnolliseen tehtävään, neurokeskuksen johtoon?

– Olen 10 vuotta tehnyt työtä neurokirurgina. Olen saavuttanut tietynlaisen rutiinin näihin töihin. Tuntui, että nyt oli sopiva hetki kokeilla asioita vähän eri perspektiivistä ja keskittyä kehittämiseen.

Juttu on julkaistu 16.2.2018 ilmestyneessä Mediuutisten numerossa 6-7/2018 Neurologian teemasivuilla.