Toimintaa ohjaavat arvot on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa yleensä selkeästi kuvattu. Arvoista myös viestitään varsin hyvin, mutta käytännössä niiden toteutuminen saattaa selvästi takkuilla.

Tämä käy ilmi tuoreesta selvityksestä, jossa sote-johtajat kertoivat näkemyksiään arvoista sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.

Selvityksen mukaan arvoja päivitetään aktiivisemmin yksityis- ja kolmannella sektorilla ja hieman harvemmin julkisella puolella.

Arjen johtamistilanteissa arvoista puhutaan eniten kolmannella sektorilla. Organisaatiossa tehtyjä päätöksiä perustellaan arvoilla niin ikään useammin yrityksissä ja kolmannella sektorilla.

Peräti 30 prosenttia kolmannen sektorin sote-johtajista sanoo, että oman organisaation päätöksenteko pohjautuu aina arvoihin. Yrityksissä johtajana toimivista tätä mieltä oli 12 prosenttia.

Julkisella sektorilla päätöksentekoa perustellaan arvoilla kaikkein vähiten. Aina-vastausta ei antanut yksikään julkisen sektorin sote-johtaja. Heidän mielestään arvot ovat päätösten perusteena joskus (41 prosenttia) tai lähes aina (44 prosenttia).

Arjen hoitotilanteissa arvojen toteutumisessa on kaikilla sektoreilla haasteita. Kuitenkin yrityksissä ja kolmannella sektorilla ollaan julkista sektoria selkeästi enemmän sitä mieltä, että arvot kyllä näkyvät arjen työssä.

Kolmannen sektorin sote-johtajista 45 prosenttia koki, että oman organisaation arvot näkyvät hoitotilanteissa erittäin hyvin. Yrityksissä johtajina työskentelevistä samaa sanoi 44 prosenttia.

Julkisella sektorilla taas kiitettävää arvosanaa ei antanut yksikään johtaja. Heidän mielestään arvot toteutuvat käytännössä hyvin tai melko hyvin.

Sote-johtajat kertoivat selvityksessä myös itse kokemastaan arvoristiriidasta.

Johtajat nostavat tärkeimmiksi arvoikseen rehellisyyden ja luottamuksen, mutta kokevat, etteivät pysty esimerkiksi kiireen ja resurssipulan vuoksi tekemään niin laadukasta työtä kuin haluaisivat.

Kuilu henkilökohtaisten arvojen ja arkitodellisuuden välillä on selkeä, ja erityisesti julkisella sektorilla johtajat olivat sitä mieltä, ettei työtä voi tehdä oman eettisen ja moraalisen vaatimustason edellyttämällä tavalla.

Arvoviestintää organisaatioissa tehdään eniten arjen kohtaamisissa, kuten sisäisissä palavereissa, rekrytointitilaisuuksissa ja verkostotapahtumissa. Omista viestintäkanavista käytössä on erityisesti nettisivut ja sosiaalisen median kanavat.

Vaikka media on viime aikoina etenkin hoivakohun saattelemana nostanut esiin sote-alan arvohaasteita, medialle arvoista viestimistä piti tärkeänä vain kaksi prosenttia johtajista.

Tulevaisuudessa arvoviestintää kohdistetaan erityisesti omalle henkilöstölle, asiakkaille sekä palvelujen ostajille.

Peräti kaksi kolmasosaa sote-päättäjistä nimittäin arvioi, että arvot nousevat vahvemmin osaksi myös kilpailuttamiskriteeristöä tulevaisuudessa.

Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 101 sote-päättäjää, jotka edustivat varsin tasaisesti julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Selvityksen toteutti johtajuuden viestintätoimisto ja tutkimusyritys Johtaja on media! yhteistyössä Diakoniasäätiö Foiben ja Med Groupin omistavan Tradeka-yhtiön kanssa.