Kosteus- ja homevaurioille altistuneiden kliinistä tutkimista varten löytyi lupaava immunologisen vasteen mittari.

Se seuloutui esiin toisen tutkimuksen sivupolkuna Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja IndoorAid-yrityksen tutkimushankkeessa, jota rahoitti Työsuojelurahasto.

IndoorAidin omistaa Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

Lupaava mittari on veren seeruminäytteestä saatava hormonin kaltainen FGF21-proteiini (fibroblastinen kasvutekijä-21), joka kuvaa solun mitokondrioiden toimintaa ja hyvinvointia.

Mitokondriot ovat soluelimiä, joissa soluhengitys tapahtuu. Ne tuottavat suurimman osan solun tarvitsemasta energiasta. Niiden hyvinvointi on ihmiselle elintärkeä.

Jos nämä energiakeskukset voivat huonosti, ne lakkaavat toimimasta, turpoavat ja voivat räjähtää.

Aikaisemmassa professori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimuksessa on todettu mitokondrioiden turpoavan ja rikkoutuvat home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutuksesta.

– Meidän löydöksemme täydentää näitä havaintoja, Putus sanoo Työsuojelurahaston tiedotteessa.

Alustavien tulosten mukaan FGF21-proteiini korreloi vahvasti sekä kosteus- ja homevaurioille altistumiseen että niihin liitettyyn oireiluun.

– Tämä mittari näyttää kuvaavan ja selittävän sitä väsymystä, josta kosteus- ja homevaurioille altistuneet kertovat, Putus sanoo.

Yksi tutkimus ei kuitenkaan riitä yhteyden varmistamiseen.

– Löydöksen merkityksen arviointi edellyttää jatkotutkimusta suuremmilla aineistoilla sekä toistettavuuden ja validisuuden tarkempaa arviointia, Putus sanoo.

Tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi 317 työntekijän terveydentila oirekyselyin. Veri-, seerumi- ja ulostenäytteitä tutkittiin kliinisesti 175 henkilöltä.

Myös heidän työympäristönsä vertailukohteineen tutkittiin.

FGF21-tason mittaaminen ei Putuksen mukaan korvaa rakennusten tutkimista, kun epäillään kosteus- ja homevaurioille altistumista.

Syy on se, että FGF21:n arvo nousee myös useissa muissa sairauksissa ja tiloissa. Sitä on aiemmin käytetty esimerkiksi sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.

– FGF21 on kuitenkin objektiivinen osoitus solutason tapahtumista, Putus sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana sekä mies- että naisvaltaisilla aloilla työskenteleviä.

Julkisessa keskustelussa tapaa usein väitteen, että sisäilmaoireilu on naisvaltaisten työpaikkojen ongelma. Putuksen mukaan tutkimus osoitti, että oireilua on myös miesvaltaisilla työpaikoilla.

Hän asettaa kyseenalaiseksi myös joitakin muita sisäilmakeskustelun väitteitä.

– Tutkimuksen psykososiaalinen osio osoitti myös, että oireita ilmenee niissäkin työpaikoissa, joissa työ on innostavaa, vaikutusmahdollisuuden hyviksi koettuja, vertaistuki erinomaista ja stressiä vain vähän.