Munuaistautirekisteri aikoo hakea lakisääteiseksi hoidon laaturekisteriksi tänä vuonna, uutisoi eilen munuais- ja maksaliitto.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos julkaisi ensimmäisen osan podcast-sarjasta, jossa keskustellaan eri näkökulmista suomalaisen terveydenhuollon laadusta ja THL:n hoidon laaturekisterihankkeesta.
Laatua hoitoon -podcast-sarjan ensimmäinen podcast on kuultavissa täällä.
Sarjan toinen podcast julkaistaan kesäkuussa ja kolmas elo-syyskuussa. Loppuvuonna podcastissa esitellään THL:n laaturekisterihankkeen tuloksia.
Ensimmäisessä podcastissa puhutaan siitä, kuinka laadukasta suomalainen terveydenhuolto on. Maailman kärkiluokkaa, vai ei sittenkään? Mihin käsityksemme laadusta perustuvat? Ensimmäisessä jaksossa kuullaan, mitä terveydenhuollon laadulla tarkoitetaan ja miten sitä voidaan mitata.
Podcastissa syvennytään myös potilaan arkeen: Diabetes on yksi Suomen nopeimmin yleistyvistä sairauksista. Miten puolen miljoonan suomalaisen diabeteksen hoitoa voidaan parantaa laaturekisterillä?
Jaksossa avataan myös THL:n laaturekisterihanketta ja pohditaan, miten laaturekisterit voivat parantaa terveydenhuollon laatua. Jaksossa kerrotaan myös, minkälaisia laaturekistereitä muissa maissa on jo.
Keskustelemassa studiossa ovat THL:n johtava asiantuntija ja laaturekisterihankkeen johtaja Pia Maria Jonsson sekä THL:n dosentti ja ylilääkäri Antti Malmivaara. Potilaan näkökulmaa avaa Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka. Podcastin haastattelijana toimii Elina Kirvesniemi.
Hoidon laaturekisteririntamalta kuuluu muutakin uutta.
Munuais- ja maksaliitto tiedotti, että Suomen munuaistautirekisteri tähtää lakisääteiseksi laaturekisteriksi vielä tämän vuoden aikana.
Tavoitteena on parantaa dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoidon laadun seuraamista ja kehittää uusia seurantamittareita.
Munuaistautirekisteriä vauhdittaa toukokuun alussa voimaan astunut toisiolaki eli laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä.
– Kun jatkossa tavoitteena on kerätä ja yhdistellä tietoja jo olemassa olevista lähteistä, pystymme nykyistä tarkemmin seuraamaan dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoitoa ja hoidon laatua sekä kehittämään uusia seurantamittareita. Lisäksi eri tietolähteiden yhdistäminen helpottaa tutkimustoimintaa ja eri laaturekisterien välistä yhteistyötä, mikä hyödyttää sekä potilaita että heitä hoitavia ammattilaisia, kertoo Munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve.
