Kiina kehittää tekoälyä aggressiivisesti ja on julistanut tavoitteekseen olla maailman tekoälyn keskus vuoteen 2030 mennessä. Vuosien 2011 ja 2015 välillä Kiinasta tuli 41 000 tekoälytutkimusta. Asia käy ilmi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan raporteista, jotka koskivat tekoälyn käyttöä Aasian maiden terveydenhuollossa. Kiinassa on otettu käyttöön tekoälyä hyödyntävä älysairaala, ja maasta tulee jatkuvasti uusia terveydenhuollon tekoälyinnovaatioita. Kiinan tekoälyn kehitystä tukevat suuri väestömäärä ja heikko henkilöstötietosuoja.

Kiinassa tekoälyä voi opiskella monissa yliopistoissa. Ensimmäisenä tekoälykurssien järjestämisen aloitti Pekingin yliopisto, joka tarjosi kursseja jo vuodesta 2004 alkaen. Kiinassa myös peruskouluihin on tulossa tekoälykursseja. Kiinan opetusministeriö käynnistää viiden vuoden tekoälyohjelman, jonka tavoitteena on vastata kasvavaan tekoälyn asiantuntijoiden tarpeeseen. Tekoäly terveydenhuollossa – katsaus Aasiaan -raportti löytyy linkistä.

Japani on toinen Aasian teknologiajätti. Robotteja on otettu käyttöön vanhainkodeissa ympäri Japania. Pääministeri Shinzo Abe on avoimesti tukenut ohjelmistopuolen kehityksen edistämistä, mikä on näkynyt kasvavana tekoälyohjelmistojen määränä. Japanissa on kehitetty useita diagnosointia parantavia ja nopeuttavia järjestelmiä, joista osaa on käytetty myös Euroopassa.

Raportin mukaan nykyaikainen tekoäly pystyy käymään läpi esimerkiksi lääketieteellisiä tutkimuksia noin puoli miljoonaa sivua viidessätoista sekunnissa, kun taas lääkäri lukee kuukaudessa noin kuusi lääketieteellistä tutkimusta.

Japanissa on koko ajan kasvava kriisi ikääntyvän väestön takia. Vuonna 2014 yli viidennes Japanin asukkaista on yli 65-vuotiaita, ja vuoteen 2060 mennessä tämän luvun arvioidaan nousevan kaksinkertaiseksi. Japanissa väestön määrä vähenee muihin valtioihin verrattuna. Toisaalta ihmiset elävät pidempään kuin koskaan aiemmin.

– Tästä kehityksestä hyvänä esimerkkinä on yllättävä kehityssuunta: Japanissa myydään yli kaksi kertaa enemmän aikuisille tarkoitettuja vaippoja kuin vauvojen vaippoja, kerrotaan raportissa.

Singaporesta voivat raportin mukaan tulla Aasian laadukkaimmat tekoälytutkimukset. Singaporen kansallinen tutkimussäätiö on perustanut kansallisen suunnitelman AI Singaporen, jonka tarkoituksena on tehostaa Singaporen tekoälykyvykkyyttä. Singapore näyttää tietä esimerkiksi silmäsairauksien tutkimuksen kehittämisessä. Singaporen valtakunnallisen silmäsairauksien keskuksen kehittämä tekoälyllinen ohjelma pystyy ensimmäisenä maailmassa havaitsemaan tietyt silmäsairaudet alan lääkäreitä paremmin.

Raportin mukaan tekoälyn kehitys Aasiassa on jatkuvaa.

– Aasialaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tekoälyn kehitystä on syytä seurata, jotta voisimme oppia, kuinka laaja-alaisesti tekoälyä voidaan sosiaali- ja terveysalalla hyödyntää, sanotaan raportissa.

Raportissa selvisi, kuinka Etelä-Korea on hakenut viime vuosina kolmanneksi eniten tekoälyyn liittyviä patentteja Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Toisaalta huomattiin kuinka Etelä-Korean kasvutahti ja patenttihakemusten laatu on keskinkertaista Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna. Lähteissä korostui, kuinka Etelä-Koreassa tekoälyn kehitys on terveydenhuoltoon keskittynyttä verrattuna sen lähinaapureihin.

Etelä-Koreassa käytetään tekoälyä osassa sairaaloista, ja suunnitteilla on myös ainakin yksi älysairaala. Eteläkorealaiset sairaalat yleensä haluavat kehittää tekoälyn omiin tarpeisiinsa, sillä osa kokee, että muualla kehitetyt valmiit tekoälyohjelmistot eivät huomioi tarpeeksi potilaiden kansallisuutta, rotua ja maantieteellisiä seikkoja.

Raportit, Tekoäly Japanin terveydenhuollossa ja Tekoäly terveydenhuollossa – katsaus Aasiaan, on toteutettu osana Watson Health Cloud -hanketta, johon Jyväskylän yliopisto on saanut rahoituksen Business-Finlandilta. Raportit ovat laatineet Anniina Ojalainen ja Pekka Neittaanmäki.