Kevään tuloon liittyy olennaisesti myös vähemmän mukava asia, nimittäin katupölykausi.

Katupöly heikentää ilmanlaatua joka kevät etenkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaiden teiden varsilla keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Katupöly on talvikauden puulämmityksen savujen jälkeen yksi pahimpia terveyshaittoja aiheuttavista paikallisista ilmansaasteista kaupungeissa.

Katupölyn aiheuttamat terveyshaitat ovat hyvin samanlaisia kuin ne, joita syntyy liikenteen pakokaasuille ja puunpolton savuille altistumisessa.

– Korkeat hiukkaspitoisuudet pahentavat kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia ja lisäävät keuhkoinfektioita. Astmaatikot reagoivat katupölyyn usein välittömästi. Myös lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille, tutkija Taina Siponen kertoo THL:n tiedotteessa.

Katupölyssä pienenä osana olevien keuhkojen ääreisosiin kulkeutuvien pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain jopa 50–60 ennenaikaista kuolemaa.

Katupölyn haittoja voidaan torjua lyhytaikaisesti esimerkiksi ruiskuttamalla teille katupölyä sitovaa suolaliuosta. Tilanne paranee kestävästi vasta, kun hiekoitushiekka poistetaan, kadut pestään ja vielä jäljelle jäänyt hienompi aines harjataan pois tienpinnoilta.

Mitä aiemmin hiekka ja pöly saadaan poistettua, sitä vähemmän terveyshaittoja aiheutuu.

Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti, koska kevätsäät voivat olla hyvin erilaisia.

– Tänä vuonna katupölykausi voi alkaa tavanomaista aikaisemmin. Pölyhaitat lisääntyvät, kun talviset olot vaihtuvat nopeasti kevään aurinkoisiksi, lämpimiksi säiksi ja teiden pinnat kuivuvat muutamassa päivässä. Haittoja kannattaisi torjua ensin paikoissa, joissa ihmiset altistuvat pölylle eniten.