Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) keväällä perustettu hankintayksikkö on tehnyt suojainhankintoja tähän mennessä noin 120 miljoonalla eurolla.

Koronakriisin pahimmassa vaiheessa keväällä suojavarusteita ei ollut saatavissa kotimaasta eivätkä markkinat toimineet lainkaan.

Tämä johti surullisenkuuluisiin ja epäonnisiin tilauksiin yrittäjä Tiina Jylhän ja liikemies Onni Sarmasteen kanssa sekä niiden seurauksena HVK:n toimitusjohtajan Tomi Louneman ja kahden virkamiehen potkuihin.

Nyt tilanne on kaoottiseen kevääseen verrattuna varsin toisenlainen.

– Tällä hetkellä suu- ja nenäsuojainten saatavuudessa ei ole ongelmia ja hinnat ovat laskeneet. Pahimmillaan niistä pyydettiin 10–20-kertaisia hintoja verrattuna nykyiseen, kertoo suojahankintayksikön johtaa Rain Mutka.

Monet ovat innostuneet maskibisneksestä. Tarjoajia riittää yllin kyllin. Suurin osa ehdokkaista kuitenkin karsiutuu pois, kertoo Mutka.

– Parhaimmillaan Huoltovarmuuskeskukseen on soittanut jopa sata tarjoajaa päivässä.

Suojainhankinnoissa noudatetaan hankintalain mukaista suorahankintaa. Viime viikolla Huoltovarmuuskeskus lanseerasi niin sanotun dynaamisen hankintajärjestelmän, johon tavarantoimittajat voivat ilmoittautua. Kilpailutuksiin siirrytään syksyn aikana.

Huoltovarmuuskeskus rakentaa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa mallia tulevaisuuden varautumiselle. Hankinnoissa joustavuus on tärkeää.

– Tuotteiden varastoinnilla se ei onnistu. Hankintoja pitää pystyä skaalaamaan ylös tarvittaessa tilanteen mukaan, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen vakituisena toimitusjohtajana juuri aloittanut Janne Känkänen.

Känkänen on toiminut HVK:n vt. toimitusjohtajana Tomi Louneman huhtikuisen eron jälkeen.

Suu- ja nenäsuojaimilla on parasta ennen -päivä. Ne menevät vanhaksi noin viidessä vuodessa.

Huoltovarmuuskeskus tekee yhteistyötä useiden yritysten kanssa. Se teki vastikään sopimuksen Finlaysonin kanssa yli 60 miljoonasta maskista.

Yhteistyötä on myös Afryn eli entisen Pöyryn sekä metsäyhtiö UPM:n kanssa. Känkäsen mukaan yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on ollut toimivaa.

Esimerkiksi se, että UPM on auttanut hyödyntämällä omaa hankintaorganisaatiotaan, sataa Känkäsen mukaan suoraan suomalaisten veronmaksajien laariin.

Kevät oli Huoltovarmuuskeskukselle sekä ulkoinen että sisäinen kriisi. Organisaatiossa ei ollut tarvittavaa hankintaosaamista. Virheitä tapahtui.

Nyt tapahtumia on selvitetty perusteellisesti. Huoltovarmuuskeskuksella on uusi johto, toimiva hankintaorganisaatio ja paljon oppeja, joista ammentaa seuraavien kriisien varalle, Känkänen sanoo.

Syvimmässä kriisivaiheessa kansainvälinen yhteistyö loisti poissaolollaan. Eri maat kääntyivät sisäänpäin ja haalivat suojavarusteita muiden maiden kustannuksella. Kansainvälisessä yhteistyössä on Känkäsen mukaan yksi selvä kehittämisen paikka.

– Pohjoismainen yhteistyö voisi olla yksi kaista. Myös EU-tason yhteistyötä on tärkeä katsoa. Siinä on paljon potentiaalia.

Lue lisää:

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti?

Kirjautumalla tästä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.