Hyvinvointialueille on siirtymässä yli 260 000 kunta-alan työntekijää, kertoo Keva.
Kunnista sote-henkilöstöä siirtyy noin 99 000 henkilöä. Kunnissa jatkavan kunta-alan henkilöstön määrä on noin 187 000 työntekijää.
Sote-kuntayhtymissä työskentelee nykyisellään noin 130 000 henkilöä. Soten alueellinen järjestämistapa vaikuttaa siihen, että kunnista siirtyvän henkilöstön määrä ja osuudet vaihtelevat eri alueiden välillä suuresti.
Arviot perustuvat Kevan tilastotietoihin kunta-alan vakuutetuista. Vakuutettujen määrässä ovat mukana muun muassa osa- ja määräaikaiset työntekijät sekä erilaisilla työvapailla olevat, joten määrä on suurempi kuin esimerkiksi henkilötyövuosiin perustuvissa arvioissa. Helsingin kaupungin sote- ja pelastustoimen sekä Husin vakuutetut ovat alueiden vertailtavuuden vuoksi mukana kokonaisluvuissa, Keva tiedottaa.
Keva on koonnut verkkoraporttiin tietoja kunnista hyvinvointialueelle siirtyvästä sekä kunnissa jatkavasta henkilöstöstä.
”Perustettavat hyvinvointialueet sekä luovuttavat kunnat ovat suuren muutosjohtamishaasteen edessä. Tuottamamme verkkoraportti on työkalu kunta-alan työnantajien käyttöön yhteisen tilannekuvan luomiseksi. Raportin tarkoituksena on tuottaa heille tietoa hallitun siirtymän tukemiseksi sekä tuoda lisäarvoa muutoksen eri vaiheissa”, kehittämispäällikkö Mikko Kenni Kevasta sanoo tiedotteessa.
Nyt julkaistuun verkkoraporttiin on koottu Kevan rekistereistä henkilöstö- ja taloussuunnittelun sekä työkykyjohtamisen kannalta keskeisiä tietoja, muun muassa eläköitymisennusteet, eläkkeelle siirtynyt henkilöstö, työkyvyttömyyden perusteet, työkyvyttömyyshakemukset sekä esimerkiksi työvoiman tarveanalyysi.
Kun eläköitymisnäkymiin yhdistetään myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu sote-puolella, niin työvoimapulasta muodostuu koko valtakunnan tasolla valtavan iso, vaikea haaste.
Esitystapa mahdollistaa Kevan mukaan laajan tietoaineiston tarjoamisen ja vertailun eri tietokokonaisuuksien ja alueiden välillä.
”Raportin tiedoista piirtyy kokonaiskuva, joka kertoo muun muassa alueiden elinvoimaisuudesta. Kun tiedoissa yhdistyvät esimerkiksi työvoiman tarve, osatyökykyisten määrä, nykyhenkilöstön ikärakenne sekä eläköitymisennuste, antavat luvut näkymää alueiden tulevaisuudesta”, tilastoanalyytikko Petra Sohlman kertoo tiedotteessa.
Raporttiin on koottu ammattiryhmittäistä tietoa eläköitymisestä sekä työvoimapulasta kullakin hyvinvointialueella.
Tällä hetkellä henkilöstövajausta on maanlaajuisesti kunta-alalla lähes 10 000 työntekijän verran, ja ennuste vuodelle 2030 on lähes 20 000 henkilöä.
Koko maan tasolla työvoimapula korostuu lukumääräisesti suurimmissa hoito- ja opetusalan ammattiryhmissä.
Suhteellisesti suurinta henkilöstövajaus on sekä tällä hetkellä että vuoden 2030 ennusteen mukaan sosiaalityöntekijöissä, erityisopettajissa ja psykologeissa.
Työvoimatarpeen analyysi on koostettu yhdistämällä Kevan eläköitymisennusteeseen ja vakuutettujen tietoihin TEM:n työvoimatilastoja sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön tietoja koulutuspaikkasuunnitelmista.
Raportissa esitellystä eri alueiden eläköitymisennusteesta on nähtävissä, että reilu neljännes kunnissa jatkavista työntekijöistä eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä taas arviolta joka viides jää eläkkeelle 2030 mennessä.
”Kun eläköitymisnäkymiin yhdistetään myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu sote-puolella, niin työvoimapulasta muodostuu koko valtakunnan tasolla valtavan iso, vaikea haaste”, Kenni muistuttaa.
Suhteellisesti eniten kunnissa jatkavaa henkilöstöä siirtyy ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle Lapin, Kainuun, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Näillä alueilla lähes kolmannes nykyhenkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana, ja puolet tästä joukosta seuraavan viiden vuoden aikana.
Työkyvyttömyyseläkkeiden sairausperusteista kärkeä kunta-alalla ovat pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nyt laskua niiden osuudessa on ollut jo useita vuosia. Vastaavasti mielenterveysperusteisten määrä on noussut lähelle tuki- ja liikuntaelinperusteiden tasoa, ja joillain alueilla mennyt jo ohi.
Raportissa kuvataan myös eläkkeellä työssäkäyntiä kunta-alalla, eli henkilöstöä, jotka saavat sekä eläkettä että heillä on työsuhde voimassa samaan aikaan.
Vanhuuseläkkeellä työssäkäyvien osuus kunta-alan henkilöstöstä vaihtelee alueittain 0,8 prosentin ja 2,5 prosentin välillä. Suhteellisesti eniten vanhuuseläkettä saavia työskentelee Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
”Tämä osa raportista antaa viitteitä siitä, että toisaalta työtä jaksetaan tehdä vielä eläkkeen alkamisen jälkeen, toisaalta työnantajilla on mahdollisuus järjestää osa-aikaisille työtä näillä alueilla. Samalla se voi viitata siihen, että alueella on työvoimapulaa kyseisissä ammattiryhmissä”, arvioi Petra Sohlman.
