Parempi kestävyyskunto on yhteydessä pienempään rasvamaksan riskiin, käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Kristiina Pälveen väitöstutkimuksesta.

Yhteys säilyy merkitsevänä huolimatta painoindeksistä, vyötärönympäryksestä, liikunnasta, tupakoinnista, alkoholin käytöstä tai seerumin rasva-arvoista, insuliinista, glukoosista ja C-reaktiivisesta proteiinista.

– Tutkittavilla, jotka olivat ylipainoisia, mutta hyväkuntoisia, oli pienempi rasvamaksan esiintyvyys kuin tutkittavilla, jotka olivat ylipainoisia ja huonokuntoisia. Liikunnalla nähtiin samanlainen yhteys rasvamaksan riskiin, mutta kun otettiin huomioon kestävyyskunto, voitiin huomata, että sillä oli pelkkää liikunnan määrää suurempi merkitys, sanoo Pälve tutkimustiedotteessa. ta