Keskussairaaloissa tehtyjen lonkan ja polven tekonivelleikkausten määrät ovat kasvaneet huomattavasti tänä vuonna.

Tämä selviää Kuntaliiton lokakuun lopussa julkaisemasta sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tuotantotietojen yhteenvedosta, jonka luvut ovat suuntaa antavia. Tehtyjen toimenpiteiden määrät ovat sen mukaan nousseet tämän vuoden tammi–elokuussa viidessä keskussairaalassa ja sairaanhoitopiirissä yli 20 prosenttia.

Osassa sairaaloista lisääntynyt toimenpiteiden määrä liittyy taisteluun tekonivelleikkaustoiminnan jatkumisen puolesta.

Erikoissairaanhoidon niin kutsuttu keskittämisasetus uhkaa lopettaa lonkan ja polven primäärit tekonivelleikkaukset sairaaloissa, joissa niiden määrä jää alle kuudensadan vuodessa.

Vaasan keskussairaala on yksi näistä sairaaloista. Siellä leikkausten määrä on tänä vuonna noussut reippaasti viime vuoteen verrattuna.

Kuntaliiton yhteenvedon mukaan Vaasassa tehtiin tammi–elokuussa 350 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli reilut 26 prosenttia.

Viime vuonna vastaavien leikkausten määrä koko vuonna oli 488.

Vaasassa kasvun takana on tietoinen päätös. Sairaalassa halutaan jatkaa tekonivelleikkauksia.

– Olemme panostaneet enemmän resursseja tekonivelleikkauksiin, jotta protetiikka säilyy toimenpidevalikoimassamme, sanoo ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Erno Lehtonen-Smeds.

Erno Lehtonen-Smedsillä on tiedossaan sairaalan tuoreet toimenpideluvut. Vaasassa on tehty tämän vuoden lokakuuhun mennessä 433 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Viime vuonna määrä oli vastaavana aikana 387 ja koko vuonna 477.

Lehtonen-Smedsin mukaan kyse ei ole keinotekoisesti aikaansaadusta lisäyksestä.

– Emme ole madaltaneet indikaatioita, vaan meillä on vähennetty esimerkiksi päiväkirurgiaa ja vaihdettu päiväkirurgian salipäiviä ison puolen saleiksi, jotta asetuksessa määrätty määrä saadaan kasaan, Lehtonen-Smeds sanoo.

Myös leikkaustoiminnan päättyminen Pietarsaaren sairaalassa on lisännyt leikkauksia Vaasassa.

Vaasassa uskotaan, että leikkaukset jatkuvat siellä.

– Kuusisataa leikkausta on tuskin absoluuttinen vaadittu toimenpidemäärä, mutta pyrimme siihen. Emme halua olla tilanteessa, jossa neuvotellaan, vaan että voimme sanoa, että meillä lakiesityksen vaatimus täyttyy.

Lehtonen-Smedsin mukaan kaikkien Vaasan ortopedien yhteinen tahtotila on, että leikkaukset jatkuvat.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä on huomattu keskussairaaloiden tänä vuonna kasvaneet tekoniveltoimenpiteiden määrät.

– En usko sairastavuuden lisääntyneen, ja jonot ovat käytännössä vuosien hoitotakuun voimassa ollessa poistuneet, joten taustalla ei myöskään voi olla jonojen purku, arvioi lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Keistisen mukaan leikkaavia sairaaloita on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan yli 50. Hänen mukaansa keskittämisasetus vaikuttaa rakenteellisesti eniten juuri lonkan ja polven tekonivelten leikkauksiin ja niitä tekeviin sairaaloihin.

Myös Lehtonen-Smeds sanoo, että kyse on toiminnan järkevyydestä.

– Vaikkei sitä asetuksiin ole kirjattukaan, proteesileikkaukset ja ortopedian päivystys kulkevat käsi kädessä.

Jos leikkaustoiminta nykyisessä laajuudessaan lakkaa, Lehtonen-Smedsin mukaan on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, löytää järkevää tekemistä päivystysvalmiuden vuoksi sairaalassa oleville ortopedeille.

Vaasassa työskentelee seitsemän ortopedia. Se on Lehtonen-Smedsin mukaan riittävä määrä.

– Nyt päivystysvuoro osuu kirurgin kohdalle noin kerran viikossa.

Timo Keistisen mukaan leikkaustoiminta voi jatkua useissa pienemmissä keskussairaaloissa, jos vaadittu toimenpidemäärä saavutetaan.

– Erityisesti jos leikkaustoiminnan jatkuminen on erityisvastuualueen näkökulmasta tarkoituksenmukaista potilasohjausta. Myös muutama aluesairaala ylittää asetetun määrän yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä. Tällaisia voivat olla Oulaskankaan ja Salon sairaalat, hän sanoo.