Kasvisten hyötyaineiden suhde niiden sisältämään energiamäärään suhteutettuna on suuri. Se puolestaan parantaa ravitsemusta ja vähentää ylipaino-ongelmia. Keskivertosuomalaisen ruokavaliossa ei kuitenkaan ole edelleenkään riittävästi terveellisiä kasviksia, kerrotaan Puutarhaliitosta.

Suositusten mukaan kasviksia tulisi syödä 500–800 grammaa päivässä, mutta suomalaisten kulutus jää helposti alle 300 grammaan. Lisäämällä kourallinen kasviksia päivän aikana ruokailuihin ja välipaloihin, lisääntyy kasvismäärä noin 150 grammalla. Kourallinen tai ainakin kaksi riittäisi paikkaamaan aukon.

Kesän kotimainen vihannes- ja marjasato on nyt runsaimmillaan niin valikoiman kuin määrän suhteen. Kesän marjoja on vielä tarjolla, ja omenasatoa löytyy kaupoista. Kesävihannesten tarjontaa täydentävät pitemmän kasvukauden kasvikset kuten maissi ja kurpitsat.

Sen mukaan kesän poikkeukselliset säät ovat tuoneet haasteita viljelyyn, mutta uusien kehittyneiden viljelytekniikoiden ansiosta monien kasvien satomäärät ovat hyviä.

Loppukesän sateet ja lämpöaalto parantavat sekä sadon määrää että laatua.

– Kasvisten käytön lisäykseen on helpointa totutella juuri sadonkorjuuaikana, toteaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että kasvisten tuotanto – varsinkin, kun ne tuotetaan lähellä - kuormittaa lihatuotantoa vähemmän ympäristöä. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia muuttaen sen syötäviksi hyötyaineiksi, esimerkiksi hyödyllisiksi kuiduiksi. Kotimaisessa tuotannossa muun muassa kasvihuoneissa on siirrytty yhä ympäristöystävällisempiin tuotantomuotoihin.

Kun kasviksilla korvataan ruokavaliossa erityisesti rasvaa, sokeria ja muita hiilihydraatteja, saadaan ruokavaliosta Puutarhaliiton mukaan kohtuullisen helposti maukasta, monipuolista ja terveellistä.