Keskustelua herättäneen rokotelausunnon taustalla on sairaanhoitopiirien kriittinen suhtautuminen rokotejärjestyksen alueelliseen painottamiseen, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Mia Kontio Ylen A-studiossa.

THL:n lausunto rokotejakelun alueellisesta painottamisesta on herättänyt huomiota, ja esimerkiksi vihreä konkari Osmo Soininvaara piti sitä käsittämättömänä.

Suomen kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) suositteli aiemmin, että koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin jatkossa epidemian tilanne eri alueilla niin, että rokotteita jaettaisiin sairaanhoitopiireihin paitsi väestömäärän myös edellisten viikkojen tartuntatapausten määrän ja sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten määrän perusteella. Kaikkien kolmen tekijän painoarvo olisi yhtä suuri, eli kolmannes.

Ryhmän sihteeri, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä totesi, että näin vähennettäisiin sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia jatkossa koko maassa arviolta viidenneksen enemmän kuin nykymallilla siihen mennessä, että koko aikuisväestölle on tarjottu ensimmäinen rokoteannos.

THL oli kuitenkin omassa lausunnossaan varauksellisempi kuin KRAR ja katsoi, että alueellinen painotus voi jonkin verran vähentää sairaalahoitojaksoja, mutta ei todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi epidemian etenemiseen ja olisi lähinnä logistisista syistä hankalasti toteutettavissa.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta toteaa nyt kuitenkin Helsingin Sanomille, että pahimmille tautialueille menevistä lisärokotteista tulisi päättää heti, jolloin rokotteet ehtisivät alueille parin viikon sisällä, eli jo ennen kuin kaikki riskiryhmät on rokotettu Suomessa. Tervahaudan mukaan riskiryhmät on tuolloin suurimmassa riskissä olevien osalta pääosin rokotettu koko Suomessa.

Tervahaudan mukaan pahimmille epidemia-alueille tulisi siis ohjata lisärokotteita jo ennen kuin kaikki riskiryhmät on rokotettu Suomessa.

Sanna Marin: Hallitus neuvottelee keskiviikkona

THL:n Mia Kontio totesi Ylen A-studiossa maanantaina, että THL:n täytyy ottaa lausunnossaan huomioon myös oikeudenmukaisuus, lakinäkökulma, käytäntö ja kentän kanta, kun taas KRAR katsoo asiaa lääketieteellisestä ja epidemiologisesta näkökulmasta. Sairaanhoitopiirit olivat Kontion mukaan suhtautuneet valtaosin kielteisesti uuteen jakoperusteeseen.

THL:n lausunnosta käykin ilmi, että ajatusta kannattavat vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitpiiri (HUS) sekä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri. Epidemiatilanne on päässyt pahaksi myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jolta THL ei kuitenkaan saanut kantaa uuteen jakoperusteeseen. Kaikkiaan vastaus jäi puuttumaan viideltä sairaanhoitopiiriltä.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) arvioi parhaillaan, voidaanko painotusmuutos tehdä nykylain pohjalta vai onko muutettava asetusta. STM:n johtaja Jari Keinänen huomautti A-studiossa, ettei asetus puhu suoranaisesti alueellisesta näkökulmasta. Keinäsen mukaan yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto tulee keskiviikkona ja ministeriön on saatava lausunnot myös sairaanhoitopiireiltä, jotka eivät ottaneet kantaa THL:n lausuntoon.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoo Twitterissä, että hallitus käsittelee rokotteiden painottamista pahimmille epidemia-alueille neuvotteluissaan keskiviikkona. Hänen mukaansa THL ja STM ovat valmistelleet mallia, miten kohdentaminen voitaisiin toteuttaa.

Marin on aiemmin kertonut hallituksen sopineen siitä, että rokottamisjärjestystä voidaan muuttaa sitten, kun riskiryhmät on saatu rokotettua. Marinin mukaan rokotusjärjestyksen muutos ei toimi niin nopeasti, että sillä voitaisiin välttää esimerkiksi suunnitellut liikkumisrajoitukset, eikä rokotuskokonaisuus ”tule tämänhetkisen tilanteen avuksi”.

Keskisuomalainen asiantuntija syytti kaupunkilaisia

Johtajaylilääkäri Juha Paloneva Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä vastusti uutta jakoperustetta kiivaasti ja vetosi THL:n lausuntoon. Palonevan mukaan vaikutus sairaalakuormitukseen olisi vähäinen, eikä uusi peruste vaikuttaisi epidemian leviämiseen. Paloneva puhui syyttävän sävyyn ja katsoi, ettei päätös kohdistuisi perimmäiseen syyhyn, jonka takia tilanne on päässyt tietyillä alueilla pahaksi.

– Näitä syitähän on se, että riittävän moni ei ole noudattanut riittävästi näitä suojautumisohjeita ja tartunnanjäljitys laahaa perässä eli tartuntaketjuja ei saada hallintaan. Tartunnanjäljitys on siis aliresursoitu, Paloneva totesi A-studiossa.

Paloneva viittasi myös viiveisiin, joita väistämättä olisi edessä muun muassa logistiikan takia. Käytännössä muutos saataisiin käytäntöön muutaman viikon kuluttua päätöksestä ja myös rokotuksen vaikutus näkyisi vasta muutaman viikon kuluttua ja näin ollen päätöksellä olisi ylipäätään vaikutuksia vasta kahden kuukauden viiveellä, Paloneva arvioi.

– Ei ole mielekästä näin heikon vaikuttavuusarvion perusteella tehdä sellaista päätöstä, joka aivan olennaisesti sotii suomalaista yhdenvertaisuuskäsitystä vastaan, Paloneva totesi.

Perusturvajohtaja Sanna Svahn Espoosta torjui syytökset ja totesi, että kaupunkilaiset ovat noudattaneet ohjeita hyvin. Hän huomautti, että pääkaupunkiseudulla asutaan lähekkäin ja ihmiset kulkevat enemmän julkisilla liikennevälineillä ja siinä mielessä elämä on erilaista kuin harvemmin asutuilla alueilla. Svahn myöntää haasteet tartunnanjäljityksessä, mutta toteaa, että tällä hetkellä jäljitys pelaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla hyvin.

Husn rokotemäärä kaksinkertaistuisi

Viive päätökseen reagoimisessa riippuu Kontion mukaan rokotteesta. Astra Zenecan toimituksia olisi suhteellisen helppo muuttaa, kun taas Pfizerin ja Biontechin rokotteen osalta tilanne on toinen, sillä toimituksista kuntiin on ilmoitettava kolme viikkoa etukäteen. Astra Zenecan rokote tulee Suomessa keskusvarastoon, josta sitä voidaan Kontion mukaan helpommin jakaa, miten halutaan.

Astra Zenecan toimitukset ovat olleet Kontion mukaan niin epävarmoja, että rokotteita ei ole vielä luvattu kuntiin, kun taas Pfizerin ja Biontechin rokotteet on luvattu ja niiden antamiseen on kunnissa jo varauduttu.

Jos KRAR:n malli menisi läpi, Kontio arvioi Ylelle, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) voisi saada kaksinkertaisen määrän rokotteita nykyiseen verrattuna. Hän myönsi, että THL:n laskelmien mukaan päätös vähentäisi sairaalajaksoja erityisesti siksi, että epidemia-alueilla saataisiin rokotettua nopeammin riskiryhmäläisiä.

Epidemian kulkuun päätös taas ei juuri vaikuttaisi, koska riskiryhmäläiset rokotettaisiin joka tapauksessa ensin ja tällä hetkellä eniten tartuntoja saavat nuoremmat henkilöt, hän kuvasi.

Kontion mukaan mahdollisen päätöksen kannalta olisi hyvä, että aluksi saataisiin suhteellisen iso rokote-erä ”täsmäiskuun”, jonka jälkeen mentäisiin pysyvämpään alueelliseen painotukseen. Kontio arvioi lisäksi, että pääsiäisen jälkeen Suomessa on saanut ensimmäisen rokote-annoksen jo yli miljoona ihmistä. Tällä viikolla Astra Zenecan on määrä toimittaa aikaisempaa isompi erä Suomeen, kaikkiaan 120 000 rokoteannosta, Kontio kertoi.

Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn kertoi, että tarvittaessa Espoossa on valmius nostaa rokotuskapasiteettia nopeasti, sillä tällä hetkellä annetaan 5000-7000 rokotetta viikossa, mutta määrä voidaan nopeasti nostaa 25 000:een.

LUE MYÖS: