Lääketieteen opiskelijoiden osaamisen kehittymistä mittaavaa Karttuvan tiedon testiä pilotoitiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansallisesti.

Maailmalla laajasti käytössä oleva progress-testi on ollut Tampereella osa opetusohjelmaa jo vuosia, ja yhteisestä kansallisesta kokeesta on puhuttu pitkään.

"Testiä on kehitetty noin kolmen vuoden ajan, ja tänä vuonna sitä pilotoitiin Tampereella, Itä-Suomen yliopistossa, Turussa ja Oulussa", sanoo kehitystä johtanut mikrobiologian erikoislääkäri, professori h.c. Kati Hakkarainen Tampereen yliopistosta.

Lääketieteen kandit nostivat Hakkaraisen tänä vuonna Mediuutisten sadan terveysalan vaikuttajan joukkoon.

Hakkarainen on hyvillään siitä, että tunnustus tuli juuri opiskelijoilta.

"Kokeet ja tentit eivät aina ole se aihealue, joka nostattaa opiskelijoissa suurimpia ihastuksen tunteita", Hakkarainen toteaa.

Karttuvan tiedon testi mittaa nimensä mukaan sitä, kuinka opiskelijoiden osaaminen kasvaa opintojen aikana. Tampereella testi on pakollinen osa opintoja, muualla se oli ainakin aluksi vapaaehtoinen. Tampereellakin testi on formatiivinen, eli vaikka siitä saisi huonot pisteet, sillä ei ole vaikutusta opintojen etenemiseen.

"Ajatus on, että opiskelija voi verrata omia pisteitään vuosikurssin keskiarvoon ja omiin aiempiin pisteisiin. Työelämässäkin lääkärin pitää itse osata arvioida omaa osaamistaan ja sitä, tarvitseeko esimerkiksi konsultoida toista lääkäriä."

Työelämässäkin lääkärin pitää itse osata arvioida omaa osaamistaan.

Tiedekunnat taas voivat testin avulla seurata sitä, miten eri oppialoja osataan. Myös tiedekuntien välinen vertailu on mahdollista, mutta Hakkarainen muistuttaa, ettei yhdestä tai kahdestakaan kokeesta voi vielä vetää sen suurempia johtopäätöksiä.

Hakkaraisen mielestä on yleinen harhaluulo, että kerran opiskeltu ja tentitty tieto pysyy jatkossakin mielessä. Siksi on tärkeää havainnoida osaamista myös kokonaisuutena.

Monet koulutuksessa opitut tiedot toki kertautuvat työelämässä ja jäävät mieleen. Joskus tietoja täytyy kuitenkin päivittää muuten.

"Suurin osa opiskelijoista saa testissä keskiarvopisteet, mutta kyllä joukossa on aina niitäkin, jotka alisuoriutuvat. Osa ei ota koetta kovin tosissaan, ja osalla on muu syy, miksi juuri sillä kertaa epäonnistui."

Hakkarainen on virallisesti ollut eläkkeellä jo viisi vuotta, mutta edelleen hän on mukana paitsi Karttuvan tiedon testin kehittämisessä, myös lääketieteen koulutuksen digitalisointiin liittyvässä MEDigi-hankkeessa.

Hakkarainen kiinnostui opettamisesta jo heti yliopistolle tullessaan ja lähti 1990-luvulla mukaan koulutuksen uudistamishankkeeseen. Työ vei mukanaan.

"On mielenkiintoista seurata, miten ihminen oppii hallitsemaan lääketiedettä. Tietoa on valtavasti, lisäksi opitaan kliiniset taidot, potilaiden kanssa vuorovaikutuksessa toimiminen ja lääkärin työn eettiset puolet. Tämä käy koko ajan vaikeammaksi, sillä tietoa tulee aina vain lisää ja vaatimukset kasvavat. Täytyy oikein ihmetellä, miten opiskelijat kuitenkin siihen pystyvät", Hakkarainen sanoo.

Koulutuksen kehittäjä. Kandit arvostavat professori Kati Hakkaraisen johdolla kehitettyä Karttuvan tiedon testiä.