Hanna-Kaisa Pernaa tutki sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöskirjassaan hyvinvointipalveluiden päätöksentekoon liittyvää osallisuutta. Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon on Pernaan tutkimuksen mukaan yhä enemmän kytköksissä varallisuuteen ja omaan aktiivisuuteen.
– Tähän ovat johtaneet tuloksellisuuden vahva painottaminen hyvinvointipalveluissa ja sen seurauksena lyhytjänteinen päätöksenteko sekä kasvava eriarvoisuus, sanoo Pernaa sanoo.
Hän tutki asiaa anonyymin Delfoi-asiantuntijapaneelin avulla.
Paneeliin osallistui joukko kokeneita viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä sote-järjestöjen edustajia ympäri Suomea. Osallistujille annettiin tulevaisuusväitteitä kansalaisten osallistumisesta päätöksentekoon. He arvioivat väitteiden toteutumisen todennäköisyyttä ja toivottavuutta.
– Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että olisi tarpeen avoin keskustelu prioriteeteista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa ja siitä, mitä palveluja tulisi tuottaa julkisesti. Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että osallistamiseen ja avoimeen keskusteluun ei olla vielä kykeneväisiä, sanoo Pernaa.
Väitös tarkastetaan Vaasan yliopistossa 3. huhtikuuta etäyhteyden kautta.
Pernaan mukaan kansalaisten osallistaminen lisäisi hyvinvointipalveluihin liittyvien päätösten oikeutusta ja hyväksyttävyyttä. Osallistavia vaikuttamistapoja tulisikin kehittää, eikä vain jumiutua vanhoihin päätöksentekojärjestelmiin. Hän mainitsee hyvinä esimerkkeinä kansalaisraadit ja asiakasraadit.
Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä pitää jo nytkin olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi kuitenkin vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.
– Parhaimmillaan kyse on oikeasta osallistamisesta päätöksentekoon, huonommillaan vain informoinnista, Pernaa sanoo.
Väitöstutkimukseen voi tutustua täällä.
Lue myös:
...
Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
