Kuntoutuksen alussa Aino Selkäinaho tuskin pystyi seisomaan. Hän on oikeastaan joutunut opettelemaan kävelyn uudestaan, ja apuna on ollut Kenda-koira.

– Kävely on hioutunut ja lantion hallinta parantunut, Selkäinaho sanoo.

Liikenneonnettomuuden vuoksi vakavan aivovamman saaneen Selkäinahon mukaan harjoitteet eivät ole tuntuneet yhtä haastavilta, kun niitä on tehnyt Kendan kanssa.

– Koira luo motivaatiota ja innostusta. Kun koira on täpinöissään, se tarttuu.

Kelassa on huomattu, että kiinnostus eläinavusteiseen toimintaan esimerkiksi fysio-, puhe-, toiminta- ja psykoterapiassa sekä neuropsykologisessa kuntoutuksessa on lisääntymässä. Viime vuonna Kuntoutussäätiö toteutti Kelan tilaamana kirjallisuuskatsauksen, jossa selvitettiin eläinavusteisten menetelmien hyötyjä ja haittoja osana lääkinnällistä kuntoutusta.

Katsauksen perusteella Suomeen kaivataan toiminnalle selkeämpiä suuntaviivoja. Kysyntää on yhtenäisille toimintaperiaatteille, joilla eläinavusteisten menetelmien käyttö on tehokasta ja turvallista kuntoutujille, ammattilaisille sekä terapiatyöhön osallistuville eläimille.

Petteri Paalasmaa

Parhaillaan käynnissä olevassa Kelan rahoittamassa Eläinavusteiset interventiot kuntoutuksessa -kehittämishankkeessa onkin tarkoitus koota alan hyvät käytännöt yksiin kansiin. Projekti kestää vuoteen 2020.

Kenda on omistajansa ja ohjaajansa, fysioterapeutti Paula Leppäsen kolmas terapiakoira. Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n puheenjohtajana toimivalle Leppäselle on kertynyt paljon kokemusperäistä tietoa menetelmän hyödyistä, mutta hän pitää hyvänä asiana, että eläinavusteisista interventioista toteutetaan nyt myös tutkimusta.

– Toivon, että koira-avusteinen työmuoto saisi saman aseman kuin ratsastusterapia. Näyttöön perustuvan suosituksen tekemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta.

Leppänen huomauttaa, että eläinavusteista toimintaa ei pidä sekoittaa vapaaehtoistyöhön. Terapiatyössä käytettävät koirat eivät ole kaverikoiria, eikä koira-avusteista toimintaa voi terveydenhuollon ammattilainenkaan tuosta vain aloittaa.

Koira luo motivaatiota.

Ammattihenkilöiden tulisi hankkia täydennyskoulutusta aiheesta. Koulutusta on tarjolla Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Ennen työn aloittamista peruskoulutettu koira puolestaan käytetään soveltuvuuskokeessa, jotta varmistetaan sen soveltuvuus terapiatyöhön.

Leppänen painottaa, että terveydenhuollon ammattilaisen toiminta on koirankin kanssa työskennellessä aina tavoitteellista. Kuntoutuksen sisältö suunnitellaan kuntoutujan tarpeisiin. Koira on vain osa harjoitteita.

– Kuntoutuja saa koiran kanssa onnistumisen kokemuksia. Kun hän saa koiran toimimaan, se rohkaisee yrittämään aina uudelleen.