Ihmiset voivat altistua ilman, veden, ruuan tai ihon kautta sadoille eri kemikaaleille yhtä aikaa. Silti kemikaalien terveysriskejä arvioidaan perinteiseen tyyliin, vain yksi aine kerrallaan.

Siinä missä yksittäisten kemikaalien riskinarviointiin on olemassa hyviä, standardoituja ohjeita, vastaavia ei toistaiseksi ole kemikaaliseoksille.

– Seosten riskinarviointi on usein monimutkaista, työlästä ja kallista, eikä siihen ole tällä hetkellä vastaavia yleisesti hyväksyttyjä menettelyjä kuin yksittäisille kemikaaleille. Lainsäädännön edellyttämä kemikaalien terveyshaittojen testaus on jo nykyisellään kallista, joten seosten riskinarviointiin on tärkeä luoda sujuvia ja tehokkaita käytäntöjä, kertoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta tiedotteessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos osallistui kansainväliseen EDC-MixRisk-hankkeeseen, jossa testattiin sitä, miten kemikaalien seoksia kannattaisi lähteä tutkimaan.

Esimerkiksi hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit ovat osa ihmisten arkea.

EDC-MixRisk-hankkeessa tutkittiin väestön altistumista hormonihäiriköille eli aineille, joiden epäillään häiritsevän ihmisen lisääntymisterveyttä, hermoston kehitystä, aineenvaihduntaa ja kasvua. Kehon toimintoja säädellään hormonien välittämillä viesteillä, mutta hormonihäiriköt sekoittavat kehon viestijärjestelmää estämällä tai matkimalla luonnollisia hormoneja.

Hankkeessa ruotsalaisista äideistä mitattiin yhteensä 57 erilaista hormonihäirikköä, joiden tiedetään kulkeutuvan raskaus- ja imetysaikana lapseen.

– Useimpia näistä kemikaaleista löydettiin äidin seerumista tai virtsasta, mutta yksittäisten kemikaalien pitoisuudet eivät olleet haitalliseksi määritellyn tason yläpuolella. Kuitenkin, kun näiden kemikaalien perusteella muodostetun vertailuseoksen terveysvaikutuksia tutkittiin kokeellisesti, havaittiin, että raskauden ja imetyksen aikainen altistuminen hormonihäiriköille saattaa olla haitallista.

Suomalaisten altistuminen hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille on THL:n tutkimusten mukaan samaa tasoa kuin Ruotsissa.

– Ihmiset altistuvat hormonihäiriköille koko elämänsä ajan, mutta erityisen herkkiä haittavaikutuksille ovat sikiöt ja pikkulapset. Heillä elimistö vasta kehittyy ja kehityksen häiriintymisellä voi olla pysyviä haittoja.

Hormonihäirikköjä ovat esimerkiksi ftalaatit ja bisfenoli A. Hormonihäirikköjä voi olla muun muassa muovituotteissa, kosmeettisissa valmisteissa, pesuaineissa ja biosidivalmisteissa.