Keliaakikkojen seurannalla ei ole merkittävää vaikutusta keliaakikkojen hyvinvointiin, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Suomessa aikuiskeliaakikoilta on otettu seurantakoepala vuoden päästä diagnoosista paranemisen varmistamiseksi. Tuoreen tutkimuksen perusteella seurantakoepalan tuloksella ei kuitenkaan näyttänyt olevan merkitystä myöhemmän hyvinvoinnin kannalta. Myöskään muulla seurannalla ei ollut juurikaan vaikutusta keliaakikoiden hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.

Lääketieteen lisensiaatti Henna Pekki on tutkinut väitöstyössään keliakiaan sairastuneiden potilaiden seurannan toteutumista vuoden kuluttua diagnoosista, ja toisaalta pitkällä aikavälillä. Tutkimus käsitteli seurannan tuloksia ja niiden vaikutusta potilaiden myöhempään hyvinvointiin.

Tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa, joista toinen oli 276 potilaan aineisto Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays) ja toinen kansallinen yli tuhannen keliakiaa sairastavan aikuisen ja lapsen aineisto, josta tutkimukseen otettiin aikuisväestö.

Väitöskirjan tulosten perusteella keliakian seurannan tulisi olla aiempaa yksilöllisempää. Kaikilta aikuispotilailta ei tarvitsisi ottaa seurantakoepalaa, vaan seurantaa voitaisiin keventää. Toisaalta osa potilaista voisi hyötyä nykyistä järjestelmällisemmästä pitkäaikaisseurannasta, mutta näiden potilaiden löytäminen vaatii lisää tutkimuksia.

Tutkimuksen perusteella vuoden kohdalla kolmannes potilaista on saavuttanut suolinukan täydellisen parantumisen. Hankalampi tauti alkuvaiheessa ennusti vaillinaista paranemista. Toisaalta myös ne, joiden parantuminen on vielä kesken, ovat yhtä vähäoireisia ja hyvävointisia tässä vaiheessa.

Suurimmalta osalta aikuiskeliaakikkoja on otettu seurantakoepala, mutta sen jälkeen vain harvalle on järjestetty säännöllistä seurantaa. Siitä huolimatta potilaat pitävät kiinni gluteenittomasta ruokavaliosta hyvin, eikä seurannalla näytä olevan vaikutusta potilaiden suolisto-oireisiin eikä elämälaatuun. Siitä huolimatta suurin osa keliaakikoista kuitenkin toivoisi seurantaa perusterveydenhuollossa.

Henna Pekin väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.11. kello 12. Vastaväittäjinä on dosentti Perttu Arkkila Helsingin yliopistosta.