Tänään maanantaina Sosten julkaisema Sosiaalibarometri 2020 kertoo julkisen sektorin sosiaalityöntekijöiden, sote-johtajien sekä Kelan ja TE-toimistojen alaa tuntevien johtajien havaintoja siitä, miten suomalaisilla nyt menee.

Ei näytä menevän yhtä hyvin kuin ennen koronaepidemiaa. Taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana.

Tarkemmin sanoen 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.

– Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana, tulkitsee tuloksia THL:n erikoistutkija Merita Jokela.

Jokelan mukaan lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, mutta poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia.

– Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa, Jokela jatkaa.

Sosiaalibarometrista on luettavissa, että sosiaalityötekijät ja Kelan johto ovat eri linjoilla siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen koronaepidemian aikana.

Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet (43 %) on tätä mieltä.

Sosiaalityöntekijöistä 27 prosenttia arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti.

Kriittisesti Kelan toimintaan suhtautuvien osuus on suuri erityisesti Uudellamaalla ja suurissa, yli 200 000 asukkaan kunnissa.

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo arvioi, että tuloksia selittää ehkä se, että sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä pääasiassa niihin, jotka hakevat ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea ja joilla on vakavampia taloudellisia ja muita ongelmia.

– Näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat kuitenkin vakavista yhteistyöongelmista, jotka voivat vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytyksen, Hiilamo sanoo.

Sosiaalityöntekijät kertovat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut suljettuna tai auki vain ajanvarauksella. Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.

– Palvelujen siirtyminen kriisitilanteessa vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia, toteaa Sosten erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset sekä sellaiset asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on ollut parempi.

Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen, jotka Sosten ja THL:n yhdessä tekemä kysely keräsi toukokuussa. Barometri julkaistaan kokonaisuudessaan 3.heinäkuuta.