Keinonenä voi haistaa, onko haavassa MRSA

Tampereella tehty tutkimus osoittaa, että yleisimmät haavainfektioita aiheuttavat bakteerit voidaan tunnistaa hyvin luotettavasti elektronisen nenän avulla.

Laite pystyi erottamaan antibiooteille vastustuskykyisen MRSA:n muista Staphylococcus aureus -bakteereista yli 80 prosentin todennäköisyydellä.

Tutkimusryhmän johtaja, kirurgian apulaisprofessori Niku Oksala Tampereen yliopistosta pitää tuloksia erittäin lupaavina. Hänen mukaansa hajuun perustuva pikatesti voisi nopeuttaa MRSA:n diagnostiikkaa sairaaloissa ja estää uusia tartuntoja.

– Laboratoriotestien tuloksia saadaan yleensä odottaa 1–2 päivää. MRSA-potilaan eristäminen tehdään usein myöhässä ja potilas on voinut jo levittää bakteeria sairaalassa, Oksala kuvailee.

Vaikka kyse ei olisi MRSA:sta, haavainfektion aiheuttajan tunnistaminen olisi tärkeää, jotta hoito osataan valita oikein. Nykyisin antibioottihoito aloitetaan usein kokemusperäisesti, oireiden ja yleisimpien taudinaiheuttajien perusteella.

Tämä European Surgical Research -lehdessä julkaistu tutkimus on osa lääketieteen lisensiaatti, diplomi-insinööri Taavi Saviaukin kirurgian alan väitöskirjatyötä.

Se tehtiin yhteistyössä Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Fimlab Laboratoriot Oy:n kanssa.

Tutkimuksessa käytettiin laboratoriossa kasvatettuja näytteitä kuudesta yleisimmästä haavainfektioita aiheuttavasta bakteerista. Ne kyettiin erottamaan toisistaan lähes 80 prosentin tarkkuudella muutaman minuutin kuluessa.

Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että menetelmää käytettäisiin potilaiden hoidossa.

– Olemme nyt päässeet ensimmäiselle askelmalle, eli todistaneet konseptin toimivaksi. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tutkimusta ja kehitystyötä, ennen kuin menetelmä voidaan ottaa kliiniseen käyttöön, Saviauk toteaa.

Keinonenä tunnistaa ilmasta bakteerien erittämiä aineenvaihduntatuotteita ja muita haihtuvia yhdisteitä. Hajuun sekoittuvat myös ihmisen oman puolustusjärjestelmän tuottamat tulehdusvälittäjäaineet.

Tuloksena on kullekin infektiolle tyypillinen ”hajusormenjälki”, jonka perusteella se voidaan erottaa muista infektioista.

– Hajuun perustuvassa diagnostiikassa on erityistä, että saamme tietää myös elimistön tuottaman vasteen kyseiselle bakteerille. Se on tärkeää erityisesti infektioissa, joiden oireet ovat epäselviä, Taavi Saviauk huomauttaa.

Haavainfektioiden lisäksi keinonenällä voidaan tunnistaa muidenkin sairauksien aiheuttamia hajuja. Niku Oksalan tutkimusryhmä on jo osoittanut, että menetelmää voitaisiin käyttää tukena esimerkiksi virtsatieinfektion ja eturauhassyövän diagnostiikassa.

– Tulossa on lupaavia tuloksia myös haimasyövästä ja munasarjasyövästä, Oksala paljastaa.

Seuraava askel on haistella keinonenällä tuhansia tai kymmeniä tuhansia näytteitä ja ”opettaa” järjestelmää tunnistamaan eri sairauksien aiheuttamat hajut entistä tarkemmin ja luotettavammin.

Saviaukin visio on, että laitteella analysoitaisiin jopa miljoona potilasnäytettä ja tulokset liitettäisiin potilaiden taustatietoihin.

– Kuka tietää, ehkä löytäisimme jotain aivan uutta. Elimistössä voi olla piilossa asioita, joita emme vielä ymmärrä emmekä osaa etsiä, hän pohtii.

”Hyvin lupaavia tuloksia”

Fimlab Laboratoriot Oy:n ylilääkäri, professori Terho Lehtimäki pitää realistisena, että keinonenästä voidaan saada halpa ja nopea seulontatesti infektioiden tunnistamiseen.

– Menetelmä vaatii vielä lisätutkimuksia, mutta alustavat tulokset ovat hyvin lupaavia, hän luonnehtii.

Fimlab Laboratoriot Oy huolehtii Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien laboratoriotoiminnasta. Pahimpina epidemiakausina siellä on tehty jopa noin 250 000 MRSA-tutkimusta vuodessa.

Lehtimäen mukaan MRSA:n tutkiminen nykyisillä menetelmillä on kallista ja työlästä, joten edulliselle pikatestille olisi ehdottomasti tarvetta.

Nykyisin esimerkiksi nenänielusta otetut tutkimusnäytteet rikastetaan bakteeriviljelyputkissa, jonka jälkeen ne tutkitaan PCR- eli geenimonistustestillä. Jos testi on MRSA:n suhteen positiivinen, näyte jatkoviljellään erikoiselatusaineilla ja sille tehdään herkkyysmääritys.

Keinonenän avulla saataisiin nopeasti ja edullisesti tieto, onko potilasta tarvetta eristää sairaalassa.

– Näin ehkäistäisiin uusia tartuntoja, jotka aiheuttavat valtavasti kustannuksia terveydenhuollolle ja voivat olla potilaille hengenvaarallisia, Lehtimäki painottaa.