Kaularangan kulumasairauden leikkaushoitojen määrä on lisääntynyt puolella Suomessa vuosina 1999–2015.

Asia selviää Turun yliopiston väitöstutkimuksesta.

Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5 -kertaisia eroja.

”Erot olivat merkittävimmät luisen juuriaukkoahtauman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintyvyystiheydessä. Tutkimusaikana erityisesti kaularangan etukautta tehtävien avarrus- ja luudutusleikkausten määrä lisääntyi ja tätä tekniikkaa käytettiin 2010-luvulla yli 80 prosentissa kaularankaleikkauksista. Myös käytetyissä leikkaustekniikoissa oli eroavaisuuksia eri yliopistosairaaloiden välillä”, väitöskirjatutkija Anna Kotkansalo kertoo tiedotteessa.

Leikkausten määrän lisääntyminen ja sairaaloiden väliset erot liittyvät Kotkansalon mukaan todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.

Luisen hermojuurikanavan ahtauma oli yleisin syy

Väitöskirjassa analysoitiin viranomaisrekistereistä saatujen tietojen pohjalta kaikki Suomessa vuosina 1999 – 2015 kaularangan kulumasairauden vuoksi tehdyt leikkaukset.

Leikkausten ikävakioitu esiintyvyystiheys lisääntyi tutkimusaikana puolitoistakertaiseksi, mutta nousu tasaantui tarkastelujakson lopulla. Vuonna 2015 Suomessa tehtiin kaularangan kuluman vuoksi 32 leikkausta 100 000 aikuista kohti.

Erityisesti luisen hermojuurikanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät ja luisen hermojuurikanavan ahtauma oli yleisin leikkauksen syy vuodesta 2007 eteenpäin.

Tekniikka valitaan yksilöllisesti

Kaularankaan kehittyy normaaliin ikääntymiseen liittyviä kulumamuutoksia, kuten välilevyjen madaltumista ja pullotusta, luunokkia ja ahtaumia. Kulumamuutokset voivat aiheuttaa hermojuuren painumisen seurauksena säteilykipua, lihasvoimien heikkoutta tai puutumista yläraajoissa.

Kun selkäydin painuu, kulumamuutokset voivat aiheuttaa myös tasapainovaikeuksia, kömpelyyttä ja kävelyvaikeuksia.

Hermojuuren tai selkäytimen painumisesta aiheutuvia oireita voidaan hoitaa leikkauksella. Sen tekniikka valitaan yksilöllisesti.

Mediaaniaika uusintaleikkaukseen lyhyt

Uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista.

Tutkimuksessa keskityttiin yli vuoden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta tehtyihin uusintaleikkauksiin, joiden ajateltiin edustavan kuluman etenemistä. Näitä myöhäisiä uusintaleikkauksia tehtiin yhdeksälle prosentille potilaista.

Kotkansalo kertoo, että mediaaniaika uusintaleikkaukseen osoittautui lyhyeksi: vain 3,6 vuotta.

”Myöhäisistä uusintaleikkauksista jopa 75 prosenttia tehtiin ensimmäisten kuuden ja puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Uusintaleikkaukseen joutumisen todennäköisyyttä lisäsivät nuori ikä, miessukupuoli, etukautta tehty avarrus-luudutusleikkaus, luinen juuriaukon ahtauma leikkauksen syynä sekä mietojen opiaattien tai lihasrelaksanttien käyttö ennen leikkausta. Uusintaleikkausriskissä oli 50 prosentin ero pienimmän ja suurimman riskin sairaalan välillä”, hän sanoo.

Juuriaukkoahtauman leikkaukset lisääntyneet merkittävästi

Väitöstutkimus osoitti, että kaularangan kuluman vuoksi tehtyjen leikkausten esiintymistiheys lisääntyi erityisesti juuriaukkoahtauman leikkausten lisääntymisen vuoksi.

”Myös selkäydinkanavan ahtauman vuoksi tehdyt leikkaukset lisääntyivät, mutta selvästi vähemmän. Muutos leikkausindikaatioissa vaikuttaisi selittävän leikkausten esiintyvyyden nousun. Osaltaan tähän voi vaikuttaa magneettikuvauksen ja leikkausten saatavuuden paraneminen”, Kotkansalo sanoo.

”Satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuva näyttö leikkausten vaikuttavuudesta on edelleen varsin niukkaa ja juuriaukkoahtauman diagnoosi perustuu edelleen pitkälti kliiniseen arvioon oireiden syystä, jolloin yksiköiden välille voi muodostua eroja toimintatavoissa, hän avaa.

Leikkaustekniikaksi vakiintui valtaosassa leikkauksista etukautta tehtävä avarrus-luudutus, mutta uusintaleikkauksen riski ei kasvanut tutkimusaikana.

Tutkimus toteutettiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kansaneläkelaitoksen sekä yliopistosairaaloiden yhteistä Performance, Effectiveness and Cost of Treatment Episodes (PERFECT) -projektia.

Kotkansalo esittää väitöskirjansa ”Surgery for Degenerative and Rheumatoid Cervical Spine Disease in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.2.2022