Viimeaikaisten tutkimusten valossa suomalaisten olisi kannattavaa siirtyä kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota jo ilmastosyistä. Tämä tarkoittaisi nykyistä pienempää eläinperäisten elintarvikkeiden, erityisesti punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä.

Muutos johtaisi myös terveyshyötyihin, kuten ruokavalion rasvan laadun ja sen myötä veren rasva-arvojen paranemiseen.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että ruokavalion eläinproteiinin lähteiden osittainen korvaaminen kasviproteiinin lähteillä johti folaatin ja raudan saannin lisääntymiseen, mutta B12-vitamiinin ja jodin saannin vähenemiseen.

Siirtyminen on turvallista

Väitöskirjatutkija Tiina Pellinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta kertoo tiedotteessa, että siirtymä kasvispainotteiseen ruokavalioon on mahdollista tehdä kohtuullisen turvallisesti.

”Mutta mitä kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirrytään, sitä enemmän ravintoaineiden saanti muuttuu”, hän sanoo.

Helsingin yliopistossa toteutettiin kevään 2017 aikana tutkimus, jossa 136 tervettä vapaaehtoista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta.

Niistä yksi oli eläinproteiinipainotteinen ja vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota. Kahdessa muussa ruokavaliossa erilaiset osuudet eläinproteiinin lähteistä punaisesta ja vaaleasta lihasta sekä maitotuotteista korvattiin erilaisilla kasvisproteiinia sisältävillä lähteillä, kuten palkokasveilla, pähkinöillä, siemenillä ja viljatuotteilla.

Rautaa ja folaattia riittävästi

Eläinperäisten proteiinin lähteiden korvaaminen kasviperäisillä muuttaa myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia.

Tutkimuksen tulokset ovat B12-vitamiinin ja jodin osalta linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Niiden saanti väheni kasvisproteiinipainotteisissa ruokavalioissa. Sen sijaan rautaa ja folaattia tutkittavat saivat enemmän kasviproteiinipainotteisimmasta ruokavaliosta.

Verestä mitatuissa elimistön rautatilaa kuvaavissa merkkiaineissa tai folaatin pitoisuudessa ei kuitenkaan ollut eroja ruokavalioiden välillä. Toisin sanoen elimistön rautatila ei heikentynyt. Se voi johtua siitä, että raudan imeytymistä edistäviä tekijöitä, esimerkiksi C-vitamiinia, oli kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa riittävästi.

B12-vitamiini vähenee

B12-vitamiinin saanti ravinnosta taas pieneni sitä enemmän, mitä enemmän eläinproteiinin lähteitä korvattiin kasviproteiinin lähteillä. Aktiivisen B12-vitamiinin pitoisuus verestä mitattuna oli kasviproteiinipainotteisimmassa ryhmässä merkitsevästi pienempi kuin verrokkiryhmässä.

Jodin saanti ravinnosta ja jodin pitoisuus virtsassa pienenivät molemmissa kasviproteiinipainotteisissa ruokavalioissa yhtä paljon eläinproteiinipainotteiseen ruokavalioon verrattuna.

”Siirryttäessä kasvispainotteisempaan ruokavalioon on tärkeää varmistaa riittävä B12-vitamiinin ja jodin saanti. Nykyisin useimpiin kasvipohjaisiin, maitoa korvaaviin tuotteisiin on lisätty jodia ja B12-vitamiinia. Täydennettyjen tuotteiden käyttö myös tässä tutkimuksessa olisi voinut antaa toisenlaisia tuloksia kyseisten ravintoaineiden osalta, Pellinen pohtii.

Jodilisä voi olla tarpeen raskaana olevilla

Maitotuotteiden korvaamisessa tulee suosia B12-vitamiinilla ja jodilla täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittelevat harkitsemaan B12-vitamiinilisän käyttöä kasvisruokavalioita noudatettaessa.

Jodilisän käyttöä suositellaan raskaus- ja imetysaikana, mikäli sen saanti ruoasta on vähäistä.

”Tulevaisuudessa on tärkeää arvioida, millaisin täydennys- ja korvaamiskeinoin voidaan taata riittävä B12-vitamiinin ja jodin saanti kasvikuntapainotteisissa ruokavalioissa”, Pellinen toteaa.

Lue seuraavaksi: