Thomas Hausmaningerin tutkimusidea voitti perjantaina Slushin tutkijoiden pitchaus-kilpailussa sata tuhatta euroa. Hausmaninger työskentelee VTT MIKES -keskuksessa Suomessa. Hausmaningerin voittava idea oli ajatus ”kasvien hengitysanalyysista” eli laitteesta, joka analysoi kasvien vapauttamia kaasuja ja tulkitsee niistä, mitä kasvi kaipaa. Näin voidaan toteuttaa ihanteelliset olosuhteet kasvihuoneisiin ja päästä tehokkaampaan ruuan tuotantoon.

Kestävän kehityksen mukainen ruuantuotanto oli kilpailussa pinnalla, sillä kahdeksasta ideasta kolme liittyi uudenlaiseen ravinnon tuottamiseen. Tampereen yliopiston tutkija Igor Vassilevin tutkimusaiheena on proteiinipitoisen ravinnon kehittäminen hiilidioksidista etikan avulla. Kahdeksasta finaaliin päässeestä tutkimusideasta kolme liittyi uudenlaiseen, kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen ruuan tuotantoon.

Tutkijoiden pitchaus-kilpailuun osallistui kahdeksan post doc -tutkijaa ympäri maailmaa. Finalistit oli valittu 95 tutkimuksen joukosta. Finaalissa tutkijoiden tehtävänä oli esitellä eli pitchata oma tutkimusaihe tuomaristolle ja yleisölle kolmessa minuutissa. Koska kyse on uusista tutkimuksista, finalisteilta ei viel odotettu tutkimustuloksia tai ajatuksia siitä, miten tutkimusta mahdollisesti voi hyödyntää kaupallisesti myöhemmin. Sadan tuhannen euron voittosumma vastaa keskimäärin post doc -tutkijan yli kahden vuoden palkkaa ja mahdollistaa täysipäiväisen keskittymisen tutkimusidean edistämiseen.

Lääketiedettä kilpailussa edusti Tiina Saanijoki Turun yliopiston PET-keskuksesta. Saanijoki haluaa tutkia sitä, mitä liikkumattomien ihmisten aivoissa tapahtuu, kun nämä alkavat harrastaa liikuntaa. Se tiedetään, että aivojen palkitsemiskeskus aktivoituu, kun ihminen harrastaa liikuntaa, josta hän pitää, mutta kukaan ei ole aiemmin tutkinut, mitä sohvaperunoiden aivoissa tapahtuu. 60 prosenttia eurooppalaisista aikuisista ilmoittaa, ettei harrasta melkein lainkaan liikuntaa. Saanijoen tutkimuksessa liikkumattomille aikuisille laaditaan puolen vuoden yksilöllinen liikuntasuunnitelma ja seurataan, mitä muutoksia aivojen palkitsemiskeskuksessa tapahtuu sinä aikana.

Tutkimuksesta saadaan ehkä selvyyttä siihen, miksi niin moni ihminen ei harrasta liikuntaa, vaikka tietää, miten tärkeää se olisi.

Toinen lääketieteeseen liittyvä tutkimusajatus oli Pennsylvanian yliopiston Esther Brosetin tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, voivatko bakteerit kuulla ääntä. Äänen avulla hyviä bakteereita voitaisiin muokata entistäkin hyödyllisemmäksi ja käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin ihmisen elimistössä.

Oikaisu: Juttua korjattu 22.11. klo 17.20. Otsikkoon korjattu oikea palkintosumma eli 100 000 euroa.